Kirjoitukset avainsanalla torso

Käsityö- ja askartelutarvikkeiden toimittaminen toiselle on melkein yhtä kivaa kuin että tekisin niistä itse jotain. Näin kesällä Facebookin materiaalitori-ryhmässä ilmoituksen, että eräällä teollisuusalueella oli menossa mallinukkeja roskiin. Jäljellä oli enää kaksi miehenpuolikasta ja lähetin miesystäväni hakemaan ne minulle. Suunnittelin päällystäväni nämä 150 cm korkuiset poikaset betonilla ja jollain jännittävällä koristeella. Ne pääsisivät kesämökin pihapiiriin metsään muuten vaan, tai vaikkapa kukkapurkin alustaksi.

Mutta sitten tapasin erään ET-haastattelun yhteydessä varpaisjärveläisen Marjut Kauppisen, joka tekee pihalleen niin mosaiikkimiehiä kuin muovileluilla kuorrutettuja torsoja tai käsiä. Hän kutsuu itseään Romurinsessaksi, ja laittaa Facebookin hauskoja kuvia töistään Romurinsessan tekeleitä -sivulle. 

Minusta alkoi tuntua, että miehenpuolikkaani pääsisivät parempaan kotiin Varpaisjärvellä muiden torsojen ja mallinukkien pariin. Ongelmaksi tuli logistiikka. Lähettäminen olisi maksanut kohtuuttoman paljon, noin 35 euroa per mies. Eikä minun kauhean helppoa olisi niitä ollut postiinkaan viedä julkisilla kulkuvälineillä Helsingissä. Olisiko pojille pitänyt ostaa bussilippu?

Mutta kaikki järjestyy lopulta. Marjutin sukulaisia oli käymässä Vantaalla ja he hakivat maallemuuttajat Helsingin Malmilta.

Oli valtavan hauskaa kuulla Marjutilta lisätietoja, mitä pojille kuuluu. Hän lähetti minulle myös tekovaihtekuvia. Tuntui ihan kuin olisin päässyt osaksi luomisprosessia!

Pojat saapuivat lumiseen Savoon

Marjut suunnitteli heti, että toiselle puolipojalle voisi tehdä mosaiikista polvisukat ja alapuoli maalataan. Toiseen liimataan silkkikukkia ja maalataan kukan kuvia. Sain kuvia välivaiheista ja lopulta pojista tuli näin upeat! Pääsivät kyllä parempaan kotiin. Itse en olisi saanut vielä mitään aikaiseksi.

 

Marjutilla on toistakymmentä torsoa, puolitorsoa ja mallinukkea.

- Teen näistä ryhmän takapihalle metsän katveeseen. Ja ne ovat kaikki taatusti erilaisia, eikä ihan joka pihalta löydy. Mallinukkeja on hiukan hankala löytää, osittain ehkä etsimisen viehätyskin kiehtoo. Ja on huippua päästä koristelemaan niitä.

Ainakin nämä tulevat Marjutin pihanäyttelyyn:

Jos jotakuta innostaa käydä katsomassa Marjutin "poikia" Varpaisjärvellä niin hän järjestää kesällä pihapiirissään tauidetyöpajoja.

 

Marjutilla on pihallaan mummojen metsä -niminen teos.

Kommentit (0)

Kävin talvella Etelä-Ruotsissa Malmössä. Sieltä löytyi kiinnostavia käsityö- ja kuvataidekohteita. Aivan keskustassa vanhassa kaupungissa on pieni tori, Lilla torg, jonka ympärillä on monta mielenkiintoista liikettä ja taidegalleriaa. Samalla alueella Lilla torgetilla on vanha sisäpiha, Hedmanska gården. Siellä on monta kiinnostavaa käsityöliikettä ja esimerkiksi Malmön Form Design Center, jossa on näyttelyitä ja paikallisten suunnittelijoiden tekemää designia. Kannattaa käydä, katsottavaa on kolmessa kerroksessa ja alakerrassa on mukava kahvila. Siellä on hyvä valikoima taidelehtiä, joita voi lueskella.

Samassa pihapiirissä on iso galleria Gustus vanhassa 1500-luvun talossa, jossa kävin kahtenakin päivänä, sillä siellä oli kerraan upeaa ja kohtuuhintaistakin keramiikka. Toimintatapa vain oli hiukan erikoinen. Teoksissa oli tekijän nimi epäselvästi käsin kirjoitettuna. Kun halusin tietää jotain tekijästä, minulle kerrottiin, että ostamalla tuotteen saan taiteilijan nimen. Onnistuin kuitenkin googlettamaan joitain ja saamaan selville taiteilijoiden nimiä. Monet ovat puolalaisia.

Ostin savesta tehdyn oranssin sävyiseksi maalatun kasvonaamion 80 eurolla. Tekijä on puolalainen Iwo Rynkiewicz. Googlettamalla näin, että hän ja vaimonsa tekevät todella upeita töitä. Nimellä Niewdana oli monia todella upeita töitä. Jos olisin ollut autolla liikenteessä, olisin heti ostanut raskaana olevan naisen torson. Se oli jotenkin pysähdyttävän kaunis, eikä hintakaan ihan mieletön: 250 euroa.

No, sattuipa sitten kesällä niin, että veljeni soitti olevan autolla Malmössä. Sain hänet suostuteltua käymään galleriassa katsomassa, olisiko minun torsoni vielä tallella. Sen hinta oli noussut sadalla eurolla ja lähetin kuvia sen aikaisemmasta hinnasta veljelleni puhelimeen. Hän taas niiden avulla neuvotteli hinnan samaksi, mitä se oli ollut kesällä.

Nimesin torson heti gravida torsoksi. Hänen matkansa veljeni auton kyydissä sujui turvallisesti.

Kotonani gravida torso pääsi taidenurkkaukseen, jossa on muitakin torsoja. Mutta hän on ainoa raskaana oleva... En tiedä, mikä minua kiehtoi raskaana olevassa torsossa. Muoto on vain niin kauniin tasapainoinen, ja pinta ja väri miellyttää silmää.

Mutta se jäi harmittamaan, että veljeni ei saanut mukaansa taiteilijan tietoja. Kysyin niitä vaikka kuinka monta kertaa sähköpostitse. Kun lopulta sain galleriasta taiteilija nimen, otin heti facebookin kautta yhteyttä puolalaiseen Jacub Niewdanaan. Mutta hänpä ei ollutkaan veistoksen tekijä. Mutta hän tunnisti tyylistä tekijän, oman kurssikaverinsa, Aneta Sliwan.

Löysin myös Anetan Facebookin kautta ja kerroin, että hänen tekemänsä veistos on matkannut Malmön kautta Helsinkiin. Hän kirjoitti tehneensä torson taidekoulussa (Academy of Fine Arts) Krakovassa vuonna 2013.

- Ensin muokkasin savesta torson. Sitten tein keramiikkastudiossa siitä muovimuotin. Sen jälkeen valoin muottiin tiettyä erikoiskeramiikkasavea. Kun se oli kuivunut, avasin muotin. Poltin ja lasitin veistoksen kahdesti: ensin 900 asteessa, sitten 1060 asteessa.

Aneta on tehnyt muitakin torsoja. Tämä harmaa on täysin toisen tyylinen kuin minun turkoosi naiseni.

Kommentit (0)

Torso on italiaa ja tarkoittaa puunrunkoa. Taiteessa sillä on 1500-luvulta alkaen tarkoitettu myös veistosta, joka on tarkoituksellisesti päätön tai raajaton. Kuuluisa antiikin taiteen torso on esimerkiksi Milon Venus.

Nimitystä käytetään myös kuvaannollisesti, kun joku jää vajaavaiseksi tai heikoksi. Elokuva oli torso, lakiesitys jäi torsoksi. Toki torso eli yläruumis on myös anatominen termi: keskivartalo ilman ulokkeita.  

Näitä pohtien torso vaikuttaa aika negatiiviselta asialta, mutta taiteellisesti se on monen mielestä kiinnostava, yksinkertainen ja selkeä muoto. Joka vielä inspiroi kokeilemaan sen tekemistä eri materiaaleista.

Lahtelainen Anu Tikkinen, 41, on ammatiltaan viherrakentaja, joten töitä on meidän ilmastossamme noin puoleksi vuodeksi. Talvella voi tehdä vaikka torsoja kanaverkoista!

– Kuvahaulla pääsee usein ulkomaisille sivuille, joissa on erittäin hyviä ideoita. Esimerkiksi pihallani olevan koivunoksahelmainen torson idean sain yksinkertaisesti googlettamalla kuvahaussa ”torso”. Myös sivuilta etsy.com löytyy paljon kivoja ideoita.

Kotonakin Anulla on muutama torso: olohuoneessa, eteisessä, ulko-ovella ja vessassa.

Olohuoneen torso on päällystetty suodatinpussiruusuilla ja sen sisällä on valo.

Eteisessä on korsettimallinen kanaverkosta ja nauhasta tehty torso. Ulko-ovella on havutorso.

Anun torsoinnostus alkoi viisi vuotta sitten, kun näki lehdessä metallisesta asennusnauhasta tehtyn torson.


– Sitä myydään rautakaupassa ja käytetään esimerkiksi putkien kiinnittämiseen. Kymmenen metriä maksa Tokmannilla 8 euroa. Ohut taipuu ihan käsin taivuttelemalla, mutta paksummassa tarvitaan pihtejä ja sivuleikkureita.

Torson muodossa Anua kiehtoo naiselliset kurvit ja muokattava muoto. Se vain miellyttää silmää. Ja krouvista materiaalista tehtyä torsoa voi sitten koristella ja muokata.

– Teen torson käsikopelolla, joten niistä tulee aina erilaisia. Kun tein ensimmäisen korutelineen asennusnauhasta, niin tein ensin mallia paperisuikaleista. Sitten asennusnauhasta, ja muokkasin vartaloa, kiristin vyötäröä ja laajensin rinnusta.

Anun mielestä paras torso syntyy niin, että yläosa on asennusnauhasta ja helma kanaverkosta. Hame on noin 60 cm pitkä.

– Minulla on aika iso kasa vanhoja kauniita pitsiliinoja ja niistä on haaveissa torso. Haluaisin kovettaa ne torson muotoon. Pohjana voisi olla koruteline, jonka ruuveihin ja muttereihin pitsejä saisi hyvin kiinni.

Aivan ensimmäisen torson prototyypin Anu teki teki poikansa avustuksella.

– Hän pukeutui T-paitaan, ja minä kieritin sen päälle ilmastointiteippiä. Sitten leikkasin sen takaa auki ja päällystin ja täytin paidan sanomalehdellä. Näin yksinkertaisesti voisi torsoa ryhtyä itse tekemään.

"Poikani pukeutui T-paitaan, ja minä kieritin sen päälle ilmastointiteippiä."

Torsoja voi tehdä myös yhdessä.

– Kerran tehtiin tyttöporukalla korutorsoja koko ilta.

Anu alkaa visioida, että runsashelmainen torso olisi ihana puutarhassa. Kaikki vuodenajat näkyisivät siinä. Kesällä kasvis kiipeisivät helmassa, syksyllä sen voisi koristella värikkäillä lehdillä. Talvella torso olisi lumikuningatar.

– Muutama höyhen tai silkkiruusu sopisi siihen kaikkina vuodenaikoina.

Torso siellä toinen täällä

Minulla on kaksi vanhaa kangastorsoa, jotka on tarkoitettu ompelijan apuvälineeksi. Kaksi pientä styroksistakin tehtyä on. Joten intoa torsoihin löytyy täältäkin. Laitan muutaman kuvan esimerkiksi,.

Tämä styroksitorso on noin 30 cm korkea. Olen päällystänyt sen liimaamalla pinnan täyteen virkattua ketjusilmukkapötköä.

Tämä styroksitorso on päällystetty liimaamalla siihen paperipalasia vanhoista kirjoista ja sanomalehdistä. Osaa on tehty vanhemman näköiseksi sivelemällä niille kahvia. Torsotar sai myös itselleen puolikkaat rintaliivit ja puolikkaan hamosen. Ai mitä tällä tehdään? Ei mitään, se on koristeena kotona.

Tämä torso sai käsityökurssilla rujon puvun, uudenlaisen kansallisupuvun kolvilla poltetusta organzasta ja muusta jännästä materiaalista.

Tämä keramiikkatorso oli malmölaisessa galleria Gustuksessa.

Kommentit (0)