Kirjoitukset avainsanalla Eeva Rutanen

Ylivieskalainen Eeva Rutanen, 67, syttyi tuohistöistä vuonna 1982 kansalaisopiston kursseilla. Hän innostui asiasta niin paljon, että on vuodesta 1985 vetänyt tuohityökursseja kansalaisopistoissa Ylivieskan seudulla.

– Luonnon materiaali on kaunis ja inspiroiva, edullinen ja ekologinen. Tuohesta voi tehdä monenlaisia töitä, pieniä ja isoja, käyttötuotteita ja koriste-esineitä.
Eeva on tehnyt satoja erilaisia taidokkaita tuohitöitä, mutta yhden tilaustyön viime kesältä hän muistaa erityisen hauskaksi.

– Savusaunan omistaja tilasi minulta saunalle tuohikotelon, joka peittää kolmen litran hanapakkausviinin. Siinä riittikin suunnittelemista ja väkertämistä, että sain sen toimivaksi, kauniiksi, ja hanakin jää piiloon, Eeva kertoo.

Tuohi kerätään kesällä

Eeva saa tuohta helposti. Esimerkiksi Haapajärven saha on ilmoittanut meille, missä on hakkuualue, josta tuohta voi kesäkuussa hakea. Myös Oulaisista hän on saanut hakea jo vuodesta 1997 joka kesä hakkuutyömailta tuohta.

Tuohen ottaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Siihen tulee aina saada lupa maan tai puutavaran omistajalta, esimerkiksi puut ostaneelta metsäyritykseltä.

– Otollisin aika kerätä tuohta on yleensä viikko tai kaksi ennen ja jälkeen juhannuksen, eli kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Tuolloin koivun mahla-aika on lopuillaan. Tuohta voi ottaa myös syksyllä lämpimällä ilmalla, kun lehdet tippuvat puista.

Tuohet tulee säilyttää ilmavassa paikassa, esimerkiksi liiterissä. Eevalla on kesäasunto Oulaisissa ja siellä isot aitat ja varastot, joissa hän säilyttää tuohta.
Tuoretta tuohityökirjaa on synnytetty pitkään ja hartaasti. Äiti-Eeva on tehnyt työt ja ohjeet ja tytär Jaana Öljymäki on valokuvannut ne. Ohjeet on kirjoitettu yhdessä.

– Materiaalia on tehty vuosikausia, mutta tyttären kanssa alettiin lopulta tehdä omakustannetta. Mutta sitten hänen miehensä sanoi, että miksi ette tee oikeaa kirjaa, kun kaikki on valmiina. Ja Minerva innostuikin heti asiasta.

Kirjasta on paljon apua tuohityökursseilla, koska ohjeet ja kuvat ovat erittäin seikkaperäiset.  Jos ei tuohta ole saatavilla, Eeva toteaa monien ohjeiden toimivan hyvin myös kahvipusseista leikatuilla suikaleilla.

– Mainiot virsut syntyvät myös paksusta huovasta punomalla.
Eeva on osallistunut kerran myös tuohitöiden SM-kisoihin. Silloin kilpailussa piti punoa virsut.

– Niiden tekemiseen minulla meni kaksi tuntia. Mutta enemmän kuin itse punomiseen menee aikaa valmisteluun, tuohen puhdistamiseen jne.

Tuohitöitä voidaan valmistaa vinopunontana ja suorapunontana. Kuvan kontit, virsut ja lakki on tehty vinopunonnalla.

 

Pikarit on tehty levytekniikalla.


Kaikista työvaiheista on kirjassa tarkat vaihekuvat.


Kirjassa on ohje suoranpunonnalla tehtyyn leipäkoriin. Mutta leipäkorin kokoa ja korkeutta muuttamalla voi helposti tehdä vaikka lelukopan tai lankakorin.

Aloittelijakin pystyy kuulemma tekemään tämän upean kukkaveneen. Veneessä yhdistyy suora- ja vinopunontatekniikka. Veneen päätyihin voi lisätä amppelinauhat ja kiinnittää kukkaveneen kuistille tai parvekkeelle.


Perinteikäs helminauhakoru on tehty kierretekniikalla. Samalla tavalla korusettiin valmistuvat myös käsirengas ja korvakorut. Helmen kokoa ja tuohen väriä muuttamalla voi loihtia oman maun mukaisia yksilöllisiä koruja. Helmiin kannattaa käyttää ohutta ja taipuisaa tuohta.

Tuohesta saa upeita rannekoruja. Pohjarenkaan päälle kiinnitetään pitkä tuohinauha, jonka reunoja voi kuvioida vaikka harkkosaksilla.


Kirjassa on hatun  perusohje, josta syntyy vaikka stetson. Mallina on Eevan tyttären tytär Kerttu Öljymäki, 10.

Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki. Tuohitöiden käsikirja. Minerva kustannus 2015. Hinta 31,90 euroa. Kirjassa opetetaan selkeiden ohjeiden ja työvaihekuvien avulla valmistamaan tuohiesineitä. Mukana on 32 ohjetta, perinteisiä ja vähän uudempia.

Kommentit (3)

Vierailija

mitenköhän Rutaseen saisisyhteyden kun tarvitsisin virsut... myydäänkö tuotteita jossain?