Kirjoitukset avainsanalla käden työt

Reijan räsymatolla lennetään Loviisan historiallisiin satavuotiaisiin taloihin. Katso ihanat kuvat!

Meidät vieraat ihmiset oikein kutsutaan käyvää Loviisan historiallisiin, yli satavuotiaisiin taloihin. Hurmaavat kodit avaavat taas ovensa elokuun viimeisenä viikonloppuna 29.– 30.8. Tapahtumasta on tullut hyvin suosittu, ja unelias Loviisa kuhisee silloin elämää. Kaupungissa 44 kotia avaa ovensa ja muutamia on hiukan syrjemmässäkin.

Loviisan vanhat talot muuttuvat vuosittain. Osa vanhoista tutuista pitää taukoa, uudet tulokkaat tuovat mukaan uutta nähtävää. Remontit ja kunnostukset jatkuvat, ja niistä kehkeytyy ihastuttavia koteja. Vanhojen talojen henki ja sisustus saattavat vaihtua myös uusien omistajien myötä.

Vanhojen huonekalujen ja tavaroiden kierrätys on oleellinen osa tapahtumaa - antiikkimarkkinoilla, keräilytapahtumissa, suurilla kirpputoreilla ja lukemattomilla pihakirppiksillä voi tehdä löytöjä.

Kadulla voi myös päästä parturiin!


Kuninkaanlammen talon runko-osa on rakennettu 1750-  ja 1800-lukujen välissä ja laajentunut vuosien saatossa. Nykyiset asukkaat pitävät talossa ihastuttavaa pihakahvilaa, joka on kesäisin auki useina viikonloppuina

Kukoistava vanhanajan ruusuinen puutarha rajoittuu 1700-luvun linnoitustöissä syntyneeseen Kuninkaanlampeen ja rauhoitetun lehdon läpi kulkevaan Ehrensvärdin luontopolkuun.

Vanha viinatorni on täynnä taidetta. Taiteilija Kai Nissinen osti 1876 rakennetun vanhan viinatehtaan komeine torneineen kodikseen, ateljeekseen ja galleriakseen vuonna 1991. Taiteilijan kotigalleria on auki sopimuksen mukaan.

 
Vuonna 1856 rakennetussa Pitkänpöydäntalossa  Mariankadulla on esillä paljon keramiikkaa ja kaikkea kaunista, sillä talon emäntä on keraamikko.

 

Kaduilla ja kodeissa on monia inspiroivia yksityiskohtia, käsitöitäkin on myynnissä monessa paikassa.

www.loviisanwanhattalot.fi

29.–30.8. klo 10–17, liput 15 euroa

Tarjolla on myös asiantuntijaseminaareja. Esimerkiksi talotohtori Panu Kaila luennoi  kosteiden tilojen rakentamiseen liittyvistä ongelmista. Eija Keckman kertoo 1800-1900-lukujen puutarhoista ja niiden kasveista.

Kommentit (0)