Kirjoitukset avainsanalla huovutus

 

Haminalainen Miia Alatalo teki narsisseilleen hauskat korit illmapallon päällä. Näin se sujui:

- Kiehauta sokeri-vesiseos, esimerkiksi  1 dl vettä ja 1 dl sokeria. Laita ilmapallot alustan päälle ja ala latoa niiden päälle vessapaperia. Kostuta paperi jäähtyneellä sokerivedelle joku sivelemällä pensselillä tai suihkuttamalla sumutuspullolla. Sitten ladotaan lisää paperia ja kostutetaan, kunnes pallo ei kuulla läpi,  Miia neuvoo.

Hän antoi pallojen kuivua vuorokauden, sitten poksautti ilmat pois pallosta, muotoili pohjaa tasaiseksi ja leikataan reunat sahalaitaiseksi. Lopuksi hän viimeisteli paperirukkun serveteillä. 

- Maalatakin voisi, ja sokeriveden korvata vesi-erikeeperseoksella, hän sanoo.

Näin pääsiäishenkisen asetelman Miia loihti heinästä ja pajunkissoista.

 

Euralainen Eija Kause on  koristellut paperiruukun reunaa polvekenauhalla ja koukkunauhalla ja sitonut vielä pitsin ympärille. 

 

Eija teki myös hauskoja pääsiäismunia samalla tekniikalla.

Avoimiin muniin saa kaikenlaisia hauskoja asetelmia. Näihin voi piilottaa vaikka pääsiäismunia lapsille! Näiden tekeminen onnistuisi varmasti lastenkin kanssa! Ja raaka-aineet ovat arkisia ja edullisia.

 

Helsinkiläinen Sirpa Kuosmanen‎ on huovuttanut kauniita pääsiäiskoristeita styroksimunista.

 

Helsinkiläinen Anette Nässling‎ antaa kiinnostavan vinkin: tyhjäksi puhalletut pääsiäismuna voi päällystää ketjusilmukkapötkölää.

Kommentit (0)

Hankin viime kesänä mökille 20-neliöisen aitan, joka tuotiin paikalle kätevästi kokonaisena rekalla. Mökki on kauniin valkoinen sisältä ja päätin heti paikalla luoda sinne ainakin käsityöseinän. Laitan siihen jotain omia käsitöitäni ja ostan myös muiden tekemiä ihania käsitöitä.

Nämä Tupu Mentun huovuttamat hahmot ostin monta vuotta sitten, mutta koska niissä ei ollut ripustussysteemiä, homma jäi pitkäksi aikaa puolitiehen. Lopulta yksi hahmo päätyi vanhan puulapion päällä olohuoneen seinälle. Kaksi muuta virittelin ensin kanaverkkoon ja sitten mökin seinälle. Mökillä  luonnonvalossa on muuten erittäin inspiroivaa valokuvata käsitöitä niin kiven päällä kuin  kannon nokassa.

 

Ystäväni Sari Fadjukov antoi minulle 18-vuotislahjaksi maalaamansa taulun saatesanoilla, että saat itse hankkia kehykset. No.... Onhan tässä ollut 36 vuotta aikaa, mutta kaikenlaista hommaa on eikä kehyksiä ole vieläkään. Nyt saatiin sentään porattua reikä kiinnitystä varten ja Sarin teos pääsi mökin "taidenurkkaukseen". Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ostin kirpparilta pilkkahinnalla pari ryijyä, jotka toin mökin matoksi. Niiden ulkotuuletus on melkein kuin taidenäyttely, niin kauniita ne ovat metsässä.

Kuten kuvasta näkyy, taideseinällä on vielä tilaa uusille hankinnoille.

 

Ylhäällä oleva huovutettu ja kirjottu naishahmo on viime kesän ostos. Sen tekijä on Eija Pöyry, joka pitää kesäisin pari kiinnostavaa käsityökurssia Kankaanpään opistolla, ja tekee omaa tekstiilitaidetta.

Pienen torson vaatetus syntyi viime kesällä "mielenkiintoista kangaspintaa" -kurssilla, jossa kangasta niin poltettiin, kutistettiin kuin värjättiin. Tupu Mentun huovutustyöt päätyivät kanaverkon päälle. Keltainen pikkutaulu on ahvenanmaalaisen Hannele Ögård-Forsmanin tekemä. Hän ompelee pienille tilkuille kaikkea napeista helmiin ja tekee niistä eri kokoisia tauluja.

 

Kävin Malmössä galleria Gustuksessa, jossa ihastuin oranssiin kasvonaamioon. Sen hinta oli 90 euroa, joka on mielestäni aika sopuhinta taiteesta. 900 eurolla se olisi jäänyt kauppaan. Naamion alla oleva ruosteinen kippo ja keramiikkapäät on Eija Pöyryn tuotantoa. Hän hinnoittelee työnsä järkevästi, jolloin ostopäätös on helppo. Tämä maksoi 80 euroa.

Taide- ja käsityönurkkauksessa on vielä hyvin tilaa, ja aina voi levittäytyä vaikkapa katon puolelle.

 

Kommentit (0)

Saippua on kiva, persoonallinen ja edullinen tuliainen, kun  sitä vähän somistaa. Neulo tai virkkaa valmiin saippuan ympärille soma pesupussi tai huovuta siitä persoonallinen pesin.  Pakkaamalla persoonallisesti perussaippua muuttuu lähes ylelliseksi lahjaksi. aseta se kaarnan tai kauniin puupalan päälle. Solmi krouvilla narulla paketiksi ja sinetöi napilla tai virkatulla kukalla.

 

Saippuan huovuttaminen on helppoa. Se on mukavaa puuhaa lastenkin kanssa. Huovutettu saippua on näppärä käytössä, sillä se ei liimaannu pesualtaan reunaan kiinni.

 

Huovutettu saippua

saippua
huovutusvillaa
kuumaa vettä

Tee näin
1. Kääri huovutusvillaa saippuan ympärille yksi kerros pitkittäissuunnassa, toinen kerros poikittaissuunnassa. Lisää vielä kerros pitkittäissuunnassa, jotta saippua on täysin villan peitossa myös kulmistaan.
2. Valuta kuumaa vettä varovasti villan päälle. Kastele villaa vähän kerrallaan ja puristele samalla saippuaa, jotta villa kastuu kauttaaltaan.
3. Jatka huovuttamista. Kastele ja puristele kunnes villa alkaa huopua. Vähitellen ala hieroa saippuaa varovasti käsissä.
4. Kun villakuori on tiukasti saippuan päällä, huuhtele sitä kylmällä ja kuumalla vedellä vuorotellen. Kastele saippua viimeiseksi kylmään veteen. Kuivaa saippua pyyhkeeseen.

 

 

 

Neulo tai virkkaa saippuan päälle pussi, jolloin siitä tulee kätevä pesin. Kuvan pussit ovat puuvillalangasta, mutta karkeasta narusta saisi mukavasti hierovan ja ihoa kuorivan pesimen.

 

Neulottu saippuapussi

merseroitua puuvillalankaa,
esimerkiksi Coats Puppets Eldorado
puikot numero 4,5

Tee näin
1. Luo 24 silmukkaa kaksinkertaisella langalla. Käyttämällä kahta eri väristä lankaa pinnasta tulee elävä.
2. Neulo aina oikein -neuletta noin20 kerrosta. Päättele.
3. Taita kappale kaksinkerroin ja virkkaa se oikealta puolelta kiinteillä silmukoilla pussiksi. Päättele.
4. Pujota saippua pussiin. Virkkaa40 ketjusilmukan ketju, ja pujottele se pussin suulle ”lukoksi”. Pussiin voi vaihtaa helposti uuden saippuan.

 

 

Saippuaa voi toki tehdä itsekin, mutta siihen tarvitaan aika monia aineksia. Monet työväenopiston ja Taito-keskukset järjestävät saippuantekokursseja.

 

Nokkossaippua

l50 g kookosrasvaa
l50 g sheavoita
l100 g rypsiöljyä
l270 g oliiviöljyä
l30 g risiiniöljyä
l66 g lipeää
l140 g kylmää vettä
l20 tippaa eteeristä eukalyptusöljyä
l1 tl keitettyjä nokkosenlehtiä
l½ tl vihreää kromioksidia sekoitettuna tilkkaan rypsiöljyä

 

Tee näin
1. Valmista ensin lipeävesi. Pue talouskäsineet ja suojalasit, mittaa kylmä vesi kuumuutta kestävään lasitölkkiin. Mittaa lipeä erilliseen astiaan.
2. Tee seuraava työvaihe ulkona. Kaada lipeä lasitölkkiin kylmän veden joukkoon, sulje kansi ja liikuttele purkkia pyörittävällä liikkeellä, kunnes lipeä on sulanut. Liuos kuumenee itsestään. Sekoita aina lipeä veteen, älä kaada vettä lipeän päälle! Jätä lasipurkki odottamaan.
3. Sulata kookosrasva ja sheavoi kattilassa.
4. Mittaa öljyt sekoitusastiaan, jossa teet saippuamassan. Kaada sulaneet rasvat öljyjen sekaan.
5. Kaada lipeävesi rasvojen joukkoon ja sekoita seosta sauvasekoittimella. Kun seos alkaa paksuuntua kiisselimäiseksi lopeta sekoittaminen.
6. Jaa massa kahteen osaan. Värjää toinen puoli vihreällä kromioksidilla, lisää pilkotut nokkoset ja eukalyptusöljyä. Sekoita lusikalla.

7. Kaada massoja vuorotellen tyhjään maitotölkkiin. Sulje tölkki ja kääri se pyyhkeeseen.
8. Anna saippuan olla pyyhkeessä kuutisen tuntia. Kun massa on jäähtynyt, leikkaa se paloiksi. Annoksesta tulee kuusi palaa.
9. Saippua on valmista kuukauden kuluttua. Sinä aikana lipeä häviää kemiallisissa reaktioissa.

Saippuan valmistus ja ohje: Ritva Kurittu-Kalaja

Tarvikkeita saippuan valmistukseen myy

www.saippuapaja.fi
Lipeää myywww.lahtisenvahavalimo.fi

Saippuablogeja
saippuakuplia.
tripod.com
pahkina.blogspot.fi

Lisätietoja
Saara Kuha: Käsin tehtyä saippuaa, Art house 2006. Loppuunmyyty, kysy kirjastosta.

 

Kommentit (0)

Vantaalainen Paula Markoff, 40, laittoi tammikuussa facebookin käsityöryhmään kuvan huovuttamastaan pupusta. Se sai aivan valtavasti tykkäyksiä, joita ei ainakaan vähentänyt se, että Paula kertoi sen olleen hänen ensimmäinen neulahuovutustyönsä. Ilmeinen luonnonlahjakkuus siis!

- Löysin varaston laatikkoa siivotessani kaksi avaamatonta pussia Novitan hahtuvaista. Olin ostanut nämä hahtuvaiset vuosia sitten koristellakseni vanhaa pesukoneessa kutistunutta villapaitaa istuintyynyksi parvekkeelle.
Se jäi, mutta aloin googlettaa vinkkejä, mitä voisin hahtuvaisista tehdä. Olin aina kuvitellut että villaa voi työstää vain märkähuovuttamalla ja yllättyin neulahuovutustekniikasta. Varsinkin kun näin miten hienoja töitä ihmiset olivat tehneet. Lisätietoa ja opastusvideoita löytyi netistä todella helposti ja tekniikka näytti helpolta ja monipuoliselta, joten siitä se innostus sitten lähti. Ensimmäistä jänistä hinkkasin pitkään mutta toisessa meni nelisen tuntia kahvitaukoineen. Neulahuovutettu Mr. Rabbit oli elämäni ensimmäinen huovutustyö ikinä, ja jäin koukkuun heti!  Nyt pitäis saada heti-äkkiä-pian paljon huovutusvillaa eri väreissä. Yllätyin kyllä ihan täydellisesti miten paljon Mr. Rabbitistä tykättiin.

Paula kertoo jäniksen tekemisen olleen oikeastaan aika helppoa.

- Suinpäin ei ehkä kuitenkaan kannata alkaa tekemään, itse katsoin ainakin kolme iltaa putkeen videoilta ohjeita, vaikka niillä olikin vähän toistoa. Kaikilta sain kuitenkin tosi hyviä ja erilaisia vinkkejä. Kannattaa aloittaa katsominen ihan niistä alkeista. Videoita löytyy YouTubesta pilvin pimein, hakusanoina voi käyttää needle felting tutorial. Esimerkiksi Sarafina fiberillä on tosi hyvät ohjeet.

Netissä on paljon hyviä huovutusvideoita. Tutki niitä ja saat uusia ideoita!

Paula on ainakin koettanut lähestulkoon kaikkia mahdollisia käsityömuotoja aina saven valannasta huonekalujen verhoiluun ja entisöintiin. Suurin osa on jäänyt kokeiluksi, sillä hän huomaa pian, mikä ei kiinnosta.

- Esimerkiksi virkkaaminen on minulle ihan liian pitkäveteistä puuhaa. Samoin pitkään hittinä ollut suodatinpussiruusu-askartelu tai vanhoista kirjoista tehdyt korttitelineet eivät ole sytyttäneet minua lainkaan.
Joskus 2000-luvun alussa rakensin kokonaisen nukkekodinkin pieniä yksityiskohtia myöten. Olen myös ommellut paljon, kaikkea 1800-luvun tyylisestä satiinisesta tanssiaisipuvusta  pehmoleluihin. Entisöinti ja verhoilukin on mukavaa. Yhteen aikaan tein pieniä puisia keinuhevosia lehtisahalla. Savesta olen muotoillut patsaita, kippoja ja kannuja.

- Päässä on monta muutakin ideaa, ja materiaaleja hankittuna, odottamassa joutavaa aikaa toteuttamiseen.  Seuraavaksi haluaisin kokeilla metallilankatöitä. Googleta sanat wire art ja string art, niin näet kuvista unelmatyöni.

Ja tässä tulee Paulan ohje jäniksen huovuttamiseen.
 

Neulahuovutettu jänis

(korkeus noin 20 cm)

Tarvikkeet:
- rautalankaa 2 x 40 cm runkoon
- askartelurasseja eli piipurasseja
- huovutusvillaa (valkoinen noin 20 g, ruskea ja musta noin 5 g ja ihan pieni hahtuva vaaleanpunaista)
- 2 puuhelmeä silmiksi
 - valkoista askartelumaalia silmien "valotäpliin"
- jotain viiksiksi sopivaa materiaalia, esimerkiksi mustaa siimaa, hevosen jouhta tai vaikka pullasudista nykäistyä
Työkalut:
- nokkapihdit (ja sivuleikkurit, ellei nokkapihdeissä ole leikkauspintaa)
- huovutusalusta
- huovutusneuloja (karkeaneula ja viimeistelyneula)

 

1. Muotoile ensin jäniksen runko rautalangasta. Käännä käsiin ja jalkoihin jäävät rautalangan päät pienelle lenkille, etteivät ne tunge terävänä työn läpi.

2. Kieputa rungon päälle piipunrassia. Piipunrassi auttaa ensimmäistä villakerrosta pysymään liukkaan rautalangan päällä.

3. Päällystä koko rautalankarunko kauttaaltaan kieputtamalla villaa rungon ympärille. Kieputa saman suuntaisesti kuin kieputit piipunrassin. Tämän ensimmäisen kerroksen tulee olla varsin napakka, koska kaikki muu villa huovutetaan kerros kerrokselta tämän päälle.  Jos ensimmäisen kerros on liian löysä, leviää koko työ käsiin. Kiinnitä villakuidut toisiinta neulaamalla aina ennen kuin lisäät uutta villaa.

4.  Kun runko on kauttaaltaan päällystetty, voit alkaa lisätä villaa haluamiisi kohtiin muotoillaksesi hahmosta haluamasilaisen. Jokainen lisätty villatuppo täytyy aina muistaa neulata kiinni edelliseen ennen uuden kerroksen lisäämistä.

5. Jäniksen rungon sisällä jäljen ei tarvitse olla kovin siistiä (karkeasta neulasta jää tiiviiseen työhän reikiä), riittää että viimeisestä villakerroksesta tulee siisti.

6. Kun jäniksen runko on muotoiltu halutunlaiseksi, muotoillaan jäniksen pää ja kasvot. Lisää sille leuka, posket, kuono, silmät ja tietenkin korvat.

7. Kun kaikki on valmista, huovutetaan viimeinen kerros villaa jäniksen vartalon päälle ja muihin tarvittaviin kohtiin. Tämä vaihe kannattaa tosiaan jättää viimeiseksi muun muassa vartalon osalta. Näin jänikselle jää siisti villapinta, joka ei ole työn valmistumisen aikana nuhjaantunut käsissä.

VINKKEJÄ:

1. Jos et ole ennen neulahuovuttanut, kannattaa katsoa netistä ensin ohjeita neulahuovutuksen alkeista, tai hakea kirjastosta neulahuovutusta käsittelevä kirja. Kaikki on helmpompaa, kun eri tekniikat ovat valmiiksi tiedossa.

2. Ennen kuin alat tehdä jänistä, kannattaa ensin katsella netistä kuvia jäniksistä, sekä oikeista että karikatyyreistä. Näin on kaikkien helpointa hahmottaa jäniksen mittasuhteita, asentoja ja luonnetta.

3. Huovutusneulat ovat erittäin teräviä, ja tekevät kipeää. Ole siis erityisen varovainen ensimmäistä työtä tehdessäsi. Neulat eivät myöskään kestä minkäänlaista vääntämistä, joten ole huolellinen, että neula osuu työhön AINA kohtisuoraan, ja että vedät sen työstä irti kohtisuoraan.

4. Isompaa työtä on helpompi tehdä kuin pientä. Yksityiskohdat on helpompaa tehdä isoon työhön.

5. Runkoon käytetyn rautalangan tulee olla riittävän napakkaa, että se jaksaa pitää muotonsa hahmon sisällä. Jos haluat tehdä seisovan hahmon niin varmista, että rautalankarunko on tasapainossa ja pysyy tukevasti pystyssä jo ennen kuin alat päällystää sitä villalla. Kun alat lisätä runkoon villaa, niin tee rungosta aina napakka. Uloimpien kerrosten osalta voi vähän luistaa.

6. Ellei välttämättä halua tehdä tuotteestaan “luomua”, voi  sisämateriaalina käyttää ihan hyvin myös synteettistä vanua. Vanu “huopuu” erittäin hyvin ja säästää villaa.

7. Työn onnistuminen on kiinni viimeistelystä, joten kiinnitä huomioita yksityiskohtiin jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi jäniksen silmät ovat enemmän pään sivuilla kuin edessä, ja korvien linja on suunnilleen nenänpää-silmät linjassa. Toki tällaisia yksityiskohtia tarkoituksella “vääristämillä” saa aikaiseksi myös hassun, mutta silti hienon näköisiä hahmoja.

8. Villaa on erittäin helppoa lisätä, mutta äärimmäisen hankalaa ottaa pois. Villa tuppoja tai muita aihioita kannattaa siis ensin hartaudella hahmotella ja mallata työhön (esim. korvien kiinnitys), ennen kuin neulaa sen lopullisesti kiinni.

9. Jos ei ole ennen muotoillut kolmiulotteisia töitä, niin on hyvä muistaa katsoa työtä vähän väliä myös sivuilta, takaa, päältä ja joka puolelta. Välillä kannattaa nousta kokonaan pois työn äärestä, ja katsella sitä vähän edempääkin. Tälla lailla on kaikkein helpointa hahmottaa kokonaisuus mitä on tekemässä.

 

Käsitöiden tekeminen on minulle tärkeää. Olen utelias ja luova, innostun helposti kaikesta uudesta ja haluan kokeilla rajojani. Käsitöiden myötä saan tyydytettyä noita molempia tarpeita. Eikä sen terapeuttinen vaikutuskaan ole jäänyt huomaamatta. Käsityöt ovat yksi parhaimmista keinoista tuomaan mielen rauhaa ja hengenvetotaukoa arjen kiireiden keskelle. Se on mukavaa vastapainoa työlleni IT-alan yrityksessä.

 

Olen saanut töistäni pelkästään positiivisia kommentteja. Muutamat ovat kovasti ihmetelleet miten hahmot ovat saaneet ilmeikkyyttä ja persoonallisuutta. En osaa vastata tähän. Olen ihan varma, että vaikka kuinka yrittäisin, niin en osaisi tehdä kahta samanlaista hahmoa. Villa on luonnon materiaali, joten ehkäpä sen kuiduissa on vielä jäljellä Luonto-Äidin taikaa ja osaavat siksi kuin itsestään hakea niille oman uuden luonnollisen muodon minusta huolimatta.

Kettu Repolainen on uskomattoman taidokkaasti tehty.

Herra Oravaa luulee melkein eläväksi, niin aidon näköinen se on!

 

 

Jambo the Chimp on apinaherra.

 

Kuvat ja ohje: Paula Markoff

 

 

Kommentit (5)

Vierailija

Puput ovat tosi veikeitä. Itselläni on tarvikkeet kettuun, kai kohta valmistuu ja hyppää blogiini.

Kuvismörkö

Vau!

Kuvataideopen sydäntä lämmittää nähdä noin taidokkaita huovutustöitä! Kettufanina katsoin vesi kielellä tuota pientä kettulaista. Olisi kiva, jos tekisit yhden minulle? Korvausta vastaan tietysti. Olkkarin seinällä on jo metri x metri kettuhuovutus...

ArMi

AIVAN ihania ja hienoa työtä! Ja suurkiitos yksityiskohtaisista ohjeista ja kuvista :) Taidanpa uskaltaa nyt itsekin yrittää...