Ihminen on mielenkiintoinen olento. Se tottuu niin vaivattomasti helppoon. Ja toisaalta pää ei ihan heti havaitse ruumiin vanhenemista. Kuusikymppisellä mieli voi olla kuin kolmevitosella. Ja ainakin minun kohdalla on niin, että kun edelliset asiat laitetaan purkkiin ja ravistetaan, niin heti ollaan ongelmissa. Ajankäyttö alkaa takkuamaan!

Lähes pari vuotta olin työttömänä ja opin siihen, että kaikkeen oli reilusti aikaa. Minua alkoi pikkuhiljaa kuitenkin vaivaamaan eläkeläisten vaiva. Oli aina kiire kuin entisellä klarinetin soittajalla. Eräässä savolaisessa kansanmusiikkiyhtyeessä porukan kiireisin mies oli eläkkeellä oleva kalju klarinetisti. Milloinkaan ei tahtonut harjoitusten aika sattua kohdalleen. Niinpä joku viimein nosti kissan pöydälle ja kysyi suoraan, että mikä sinulla huomennakin niin kiire on, ettei treenejä pystytä pitämään. Yhdeltä on parturi, vastasi tämä iloinen soittajaveikko. 

Joku vuosi sitten tajusin keskittyväni liikaa suorittamiseen ja siksi olenkin yrittänyt karsia liikoja tekemisiä pois. Silti tämä kaksi viikkoa sitten alkanut työnteko on yllättänyt. Yllättänyt nimen omaan siinä mielessä, että aikaa ei tahdo jäädä oikein mihinkään. Muutaman kerran viikossa tosin käyn kuntosalilla, mutta se ei selitä kaikkea. Kun katson vaikkapa viisi tai kahdeksan vuotta taakse päin, ehdin harrastaa vaikka mitä, kasvattaa ja ruokkia lapsia, hoitaa vaimoa ja vielä jäi aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle. Nämä vain noita enemmän aikaa vieneitä juttuja, pienempiä ei edes luetella. 

Nyt tämä nuorekas mieli yrittää saada samaa vauhtia päälle, mutta aika ei yksinkertaisesti tahdo riittää mihinkään. Edes somessa ei oikein tahdo ehtiä kamuja moikkaamaan, kun kaikki aika hupenee näiden kotirutiinien hoitoon. Joku vääräleuka voisi sanoa, että työnteko häiritsee harrastuksia, mutta en täysin usko siihenkään. Enemmänkin hiipii mieleen ajatus, että nytkö se on alkanut se ikääntymisen mukanaan tuoma hidastuminen. Toivottavasti ei, mutta kaikesta huolimatta jään mielenkiinnolla seuraamaan, vieläkö saan ajankäyttöni sellaiseen kuosiin, että jäisi aikaa oleiluunkin.

Ilkka Pirhonen

omaishoitaja, velvoitetyöllistetty pitkäaikaistyötön

cooking.snowman@gmail.com

Kommentit (1)

Entinen Simpeleen tyttö

Tätä tautia on havaittavissa vähän nuorempanakin... Kiitos mukavista kirjoituksistasi!

Seuraa 

Ei tässä näin pitänyt käydä. Ilkasta tuli omaishoitaja yhdessä yössä.

Ilkka Pirhonen on 57-vuotias mies Joensuusta, samanikäisen vaimonsa omaishoitaja. Blogissaan Ilkka tuo esiin omaishoitajan arjen – ja irtiotot – kiertelemättä. Välillä mies karauttaa pollantyhjennysreissulle maailman ääriin. Tai ainakin Venäjän laidalle. Tälle läntiselle.

Blogiarkisto

Kategoriat