Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin myös tämä retki. Viime yö Rantatalossa oli hyvä. Aluksi hieman arvelutti, kun lakanat olivat ihan selvästi edellisen kävijän jäljiltä. Kun otin pussilakanan peitosta erilleen, niin peitteessä oli jonkun aiemman kävijän aikaansaamia tahroja. Pyhästi päätin maksun yhteydessä mainita, että jos täyden hinnan maksaa, niin odottaa hieman enemmän. Yön nukuin luonnon hiljaisuudessa kuitenkin kuin tukki - ensimmäistä kertaa reissun aikana. Mutta kun aamulla kolmannen kerran pyysivät kotiinsa kahville, suostuin. Ja samalla vastaan iskenyt ystävällisyyden vyöry hautasi kaikki edellisen illan ajatukset. Vasili-isännän kanssa löysimme aimo joukon vanhoja yhteisiä ystäviä. Ja paikkaa pyörittävä emäntä oli itse ystävällisyys. Joskus muutamakin hyvä sana pyyhkii pois isonkin mielipahan!

Päätin vielä pyörähtää Haapalammin vanhan kolhoosin peltoja ihmettelemässä ja samalla kuvaamassa navetoita. Kolhoosin alueella olisi Aki Kaurismäelle ja Ville Haapasalolle hyvät kulissit johon maaseutuprojektiin.

Navetan seinustalle oli leiriytynyt kaksi asuntovaunuporukkaa nauttimaan maaseututunnelmasta. Navetasta pikkuhiljaa tihkuva lannan sekainen vesi antoikin nautiskelulle varsin autenttisen lisänsä. Mukavia nuoria ihmisiä olivat, kun kävin juttusilla.

Sortavalassa poikkesin vielä tuliaiset ostamassa ja sitten suuntasinkin kohti rajaa. Matkalla poikkesin Ruskealan Louhospuistossa, jossa käy vuosittain lähes satatuhatta turistia.

Heti ostettuani lipun, alkoi kova sade. Se kesti kuitenkin vain hetken, ja jätin säästösyistä kahden euron arvoisen sadetakin ostamatta. Sehän oli vain kuuro, joka meni jo ohi. 

Aluetta kiersi useita opastettuja ryhmiä. Heti tämän ryhmän tavattuani alkoi koko kesän kovin rankkasade. Näkyvyys 20 metriä! Juokseminen oli turhaa, joten hetken kuusen alla kyyhötettyäni kävelin rauhallisesti erääseen luolaan sadetta pitämään. Arvatkaa vain, olinko yksin! Loppukierroksesta oli litimärkänä hieman maku pois ja suuntasinkin pikaisesti kohti lämmittimellä varustettua autoa ja kohti rajaa.

Puikkolassa, 12,5 kilometriä ennen rajaa, pysähdyin vielä piipahtaakseni eläkkeellä olevan inkeriläismies Ahosen pihassa. Ahonen vanhaan kolhoosilta vapautuneeseen rakennukseen rakentanut 16 vuotta sitten eläkkeelle jäätyään kotinsa ja kodin yhteyteen pienen majatalon. Ja kerännyt pihan koristeeksi kiviä. Kannatti jälleen pysähtyä.

Vielä Jänismäellä Kolmas-baarissa lounas ja rajalle. Ylitys sujui ongelmitta ja matka oli onnistuneesti tehty. Kiitos, että jaksoit seurata mukana.

Mutta vielä se päivän video.

Lisää valokuvia tästä linkistä.

Ja kuten konserteissakin se encore taputetaan, niin minäkin ilman taputuksia saamani palautteen innoittamana lataan vielä kartan, jossa näkyy reitti, majapaikat ja merkittävimmät kohteet. Sekä tietysti yhteystiedot ja mahdolliset hinnat paikoista, joista ne pystyn kertomaan.

Ilkka Pirhonen

omaishoitaja

Joensuu

cooking.snowman@gmail.com

Kommentit (5)

Vierailija

Hieno matkakertomus, onko tarkoitus tehdä oikein printtiversio?  Kaikilla ei ole tätä läppäriä tms ja varmasti vieläkin elää ihmisiä, jotka muistavat noitakin paikkoja, ovat varmaan n. 90 vuotiaita. PKolli

Ilkka Pirhonen
Liittynyt3.6.2014

Hyvä Pkolli, minä olen vain vaivainen blogikirjoittaja. Ne ovat toimittajia, jotka paperiversioihin kirjoittavat. Kiitos kuitenkin mieltä hivelevästä ajatuksesta. 

Nuo matkan paikathan on kahden viimeisen päivä paikkoja lukuun ottamatta aina olleet Venäjää. Pitkärannasta eteenpäin matkani pyöri entisellä Suomen alueella.

Hanhiemo

Upea kertomus matkastasi.  Mennen tullen asiaa ja kuvakulmia oli enemmän kuin Ville Haapasalolla ja Ossi Käellä konsanaan.  Jos he matkan pituudessa voittavat niin asiaa ei ole likikään niin paljon kuin sinulla. Kiitos.

Seuraa 

Ei tässä näin pitänyt käydä. Ilkasta tuli omaishoitaja yhdessä yössä.

Ilkka Pirhonen on 57-vuotias mies Joensuusta, samanikäisen vaimonsa omaishoitaja. Blogissaan Ilkka tuo esiin omaishoitajan arjen – ja irtiotot – kiertelemättä. Välillä mies karauttaa pollantyhjennysreissulle maailman ääriin. Tai ainakin Venäjän laidalle. Tälle läntiselle.

Blogiarkisto

Kategoriat