En tiennyt tällaista puistoa olevankaan, vaikka olen asunut Turussa jo melkein 20 vuotta. Missä tahansa muualla tätä upeaa nähtävyyttä mainostettaisiin isoin kyltein ja sinne pääsystä perittäisiin maksu. Täällä opastusta on pienen tienviitan verran. Parkkipaikalle pujotellaan niin kapeaa katua, että sen luulisi olevan reitti läheisten rivitalojen jätepisteelle. Vastaan tuleva pyöräilijä käyttää katua kuin se olisi kevyen liikenteen väylä.

Tähkäpuiston historia ulottuu 1530-luvulle ja siellä on Suomen laajin vanhojen ruusujen rosario, mutta sitä ei todellakaan voi löytää sattumalta. Vierestä kulkee iso katu, mutta puisto on eristetty siitä niin tiheällä puuvyöhykkeellä, ettei sen läpi näe. Kaupunginosa on Luolavuori ja virallinen osoite Petreliuksenpolku, mutta koska ne eivät itsellenikään kerro yhtään mitään, annan paremmat tuntomerkit: hautausmaata vastapäätä, Henrikin kirkon takapihalla. Ajakaa kuin kirkon pihaan.

Kävin Tähkäpuistossa Kiira-myrskyn jälkeisenä aamuna. Se oli hyvä valinta. Turussa myrsky toi mukanaan vain hentoa sadetta, joten ruusupensaat ja runsaat perennapenkit olivat säilyneet lähes koskemattomina. Runsaat sadepisarat kuitenkin kiiltelivät yhä terälehdillä ja valo tuli lempeänä pilvien takaa.

Puisto mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi sen Turun porvarien nautintoalueeksi. Siis laitumeksi, 1500-luvullahan kaupunkilaisillakin oli hevosten lisäksi lehmiä, possuja ja varmaan kuttujakin. Nykyinen puisto vihittiin käyttöönsä vuonna 1982. Nimi viittaa osittain Kustaa Vaasan vaakunaan, jossa on lyhde tähkäpäineen.

Puistossa on 37 puuta, 110 pensasta, 90 lajiketta perennoja ja maustekasveja sekä 1 600 pensasruusua. Ruusulajikkeita on yli 400, osa hyvin harvinaisia. Valtaosa niistä ei tietenkään enää ollut kukassa, mutta kukkiviakin kasveja oli yllin kyllin. Veikkaan, että perennapenkit olivat juuri parhaimmillaan. Esimerkiksi tarhapäivänliljat olivat juuri aloittaneet parhaan kukintansa.

Puiston perennoissa on nimikyltit, mutta suuressa osassa ruusuista ne puuttuvat. Siksi en pysty kertomaan, mitä lajikkeita kuvaamani ihanat ruusurykelmät edustavat. Otin ruusuista paljon enemmän kuvia kuin mitä tähän mahtuu - säästän loput jotakin synkkää talvipäivää varten.

--

Päivän kuvat: Tähkäpuiston kauneimmat ruusut.

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Parhaillaan toivun leikkauksesta, jonka päätteeksi takalistooni ommeltiin 15 tikkiä ja toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin vaivojen hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, oikean kokoisen vaatevaraston keräämisestä, käsitöistä ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 56-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram