Koska kartiovalkokuusi, pallotuija ja muratit vastoin odotuksia selvisivät talvesta hengissä parvekkeellani, minun on ollut pikku pakko käydä puolisalaa kastelemassa niitä remppatalossa joka viikko.  Ja sitten alkoi ärsyttää, kun pystyyn kuivuneiden callunoiden kohdilla oli aukot. Mitäs niihin?


Jälkeen
Ennen
 

Kuusi ja tuija viihtyvät happamassa maassa toisin kuin kesäkukat. Joten jos minulla nyt kerran on tässä monivuotinen istutus niin miksi en jatkaisi samaan suuntaan ja hankkisi ikivihreiden seuraksi muita monivuotisia happaman maan kasveja?

Niitä ovat esimerkiksi hortensiat, jalo- ja töyhtöangervot, alppiruusut, atsaleat, magnoliat, mahoniat ja siperiankärhö. Myös pensasmustikka ja puolukka viihtyvät samoissa oloissa kuin kuuset.

Ottaisin minkä tahansa noista ihanuuksista parvekkeelleni, mutta pelkäänpä, että monikaan ei viihtyisi. Nuohan kasvavat enimmäkseen isoiksi pensaiksi, ja minulla on tarjota vain pienen pieni multatila muiden kasvien katveessa. Tarvitsen miniatyyrejä.

Onneksi ahkerat puutarhurit ovat kehittäneet niitäkin. Lähimmässä puutarhamyymälässä oli jopa valinnan varaa. Sinne oli saatu Puolasta lasti nupullaan olevia, hidaskasvuisia kääpiöalppiruusuja, jotka näyttivät söpöiltä pikku mättäiltä täysikokoisiin variantteihin verrattuna.

Rhododendron hanceanum Princess Anne on keiskei- ja hanceanum-lajikkeiden risteytys. Se kasvaa 10 vuodessa noin 40-60 senttiä korkeaksi. Kukat ovat vaaleankeltaiset ja varsin isot. Ensimmäinen nuppu avautui jo viikko istutuksen jälkeen. Tykkään kovasti valkoisista keiskei-rhodoista, joten oli iloinen yllätys, että löysin sellaisen myös parvekkeelleni sopivassa muodossa.

Rhododendron russatum Azurvolke kuuluu sinialppiruusuihin. Sen lehdet ovat pienet ja ruskeahkot. Kukinnot ovat paljon pienemmät kuin Prinsessa Annen, mutta niitä on enemmän ja tiheämmässä. Se voi kasvaa isommaksi kuin Anne, jopa 90 senttiä korkeaksi ja 110 cm leveäksi,  mutta silti sitä suositellaan myös ruukkuihin ja terasseille.

Minusta tuntuu, ettei kumpikaan minirhodoni elä riittävän kauan ehtiäkseen täyteen kokoon. Etenkin Azurvolken tila on häpeällisen pieni. Nipin napin sain sen juuret tungetuiksi callunalta jääneeseen koloon.

Siellä ne nyt kukkivat remontin keskellä. Aurinkoisella säällä olen käynyt kaksi kertaa viikossa kastelemassa. Parvekkeen kaihtimet ovat koko ajan alhaalla, jotta ne eivät saisi liikaa valoa.

Kartiovalkokuusen uudet neulaset alkoivat oudosti vaalentua melkein heti tultuaan esiin, ja mikä oudointa, varjon puolelta. Uusissa kuvissa ne näyttävät jo ruskeilta, vaikka paljaalla silmällä ne ovat yhä vihreitä. En tiedä, olenko kastellut kuusta liikaa vai liian vähän. Varmuuden vuoksi hankin havu- ja rhodolannoitetta, jota annoin kasteluveden mukana. Ajattelin, että jos se on ravinteita vailla, kun on kasvanut niin valtavasti.

Prinsessa Anne sai osansa lannoitteesta ja innostui hurjasti. Se alkoi heti työntää uutta vartta ja lopetti nuppujen avaamisen. Sen kannalta lannoittaminen oli siis virhe. Mutta kaipa ne nuput aikanaan aukeavat.

--

Päivän kuvat: Parvekeistutukseni.

Kommentit (0)

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Parhaillaan toivun leikkauksesta, jonka päätteeksi takalistooni ommeltiin 15 tikkiä ja toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin vaivojen hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, oikean kokoisen vaatevaraston keräämisestä, käsitöistä ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 56-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram