Kasvatin viime kevääksi sipulikukkia ruukuissa lasitetulle parvekkeelleni. Onnistuin melko hyvin ja kukista oli paljon iloa, mutta ihan kaikki ei mennyt nappiin. Kokeneet puutarhurit jo tietävätkin nämä asiat, mutta kokemattomammat voivat ehkä oppia virheistäni.

 

 

1. Älä istuta sipuleita liian aikaisin. Nyt on paras aika ostaa sipuleita, mutta ei vielä oikea aika istuttaa, jos tarkoitus on talvettaa istutukset ruukuissa taloyhtiön kylmäkellarissa tai lasitetulla parvekkeella. Jos istuttaa lokakuun alkupuolella, kuten minä tein, ensimmäisistä ruukuista pilkottaa vihreää jo ennen joulua. Tammikuun loppuun mennessä lumikellot olivat venyneet kellarissa lähes 10 sentin mittaan, jolloin toin ne parvekkeelle vain todistaakseni erittäin heikkoa kukintaa. Vaikka pakkauksessa sanottaisiin, että kukinta alkaa tammi-helmikuussa, ei Suomessa ole helmikuun alussa vielä tarpeeksi valoisaa kukille. Tulppaanit eivät pyri pintaan aivan yhtä innokkaasti, mutta nekin istuttaisin tällä tiedolla vasta marraskuun lopussa. Odottamisessa on toki oma sudenkuoppansa: sipulit eivät saisi päästä kuivumaan, joten ne pitäisi säilyttää viileässä, mutta ilmavassa. Mikähän sellainen paikka olisi? Suo siellä, vetelä täällä.

 

 

2. Istuta sipulit tiheään. Pakkauksen ohjeet on tarkoitettu ulos puutarhaan. Ruukkuistutukset jäävät ikävän harvoiksi, jos jätät sipuleille vajaan 10 sentin välit. Ensi kerralla aion latoa sipulit melkein vierekkäin. Tänä syksynä en istuta niitä ollenkaan, koska taloyhtiöömme on tulossa kevääksi putkiremontti enkä välttämättä olisi ihailemassa kukkaloistoa.

 

 

3. Pakkauksen ohjetta istutussyvyydestä ei tarvitse noudattaa. Minä kätkin sipulit pakkauksen ohjeiden mukaisesti 5-10 sentin syvyydelle ruukkuun enkä uskaltanut istuttaa ollenkaan korkeampia tulppaaneja, joiden sipulit olisi pitänyt sijoittaa vielä syvemmälle. Olin turhan varovainen. Jos istutukset saavat kylmäkäsittelynsä pimeässä kellarissa, sipulin nirkon voi jättää näkyviin. En osaa sanoa, onnistuuko sama parvekkeella, jossa keskitalvellakin on jonkin verran valoa. Aion kyllä kokeilla.

 

 

4. Huomaa, etteivät samansukuisetkaan tulppaanit kuki samaan aikaan. Suunnittelin hienon, monivärisen istutuksen, mutta ensin kukkivat valkoiset, niiden jälkeen pinkit ja viimeisenä liilat. Istutus näytti koko ajan epämääräiseltä ja liian harvalta. Myös tulppaanien korkeudessa voi olla eroja, vaikka ne vaikuttavat pakkauksien tietojen mukaan samanlaisilta. Ensi kerralla istutan kuhunkin ruukkuun vain yhtä lajia tai sitten sekoitan reilusti esimerkiksi tulppaaneja ja helmililjoja.

 

 

5. Istuta vain ruukkuihin, joiden pohjassa on reikä. Käytin yhtenä istutusastiana isoa muovipaljua, jonka jätin parvekkeen lattialle ja jota suojasin pakkasten aikaan peitteellä. Pitkään kaikki näytti menevän hyvin. Jokainen sipuli iti. Noin kaksi kolmasosaa versoista kuitenkin kuivui pystyyn eikä tuottanut kukkia. En tälläkään hetkellä tiedä, kuolivatko ne kuivuuteen vai liikaan kasteluun - luultavasti jälkimmäiseen. Jos paljun pohjassa olisi ollut reikä, olisin pysynyt paremmin kärryillä sopivasta kastelumäärästä. Vaikeinta koko kasvatuksessa oli tietää, milloin ruukut tarvitsevat vettä ja miten paljon.

 

 

6. Voit jättää ruukut myös parvekkeelle. Sipulien sanotaan tarvitsevan vähintään parin kuukauden jakson pimeää ja viileää (ihanteellisin lämpötila +8), mutta viime talven kokeilussani sekä lasitetulla parvekkeella talvehtineet että kellariin viedyt sipulit kukkivat. Kellariin vietyjen ruukkujen kosteuden tarkkailu ja kastelu oli sen verran hankalaa, että jos ei ole ruukkujen läpijäätymisen vaaraa, pitäisin ne jatkossa mieluummin parvekkeella. Riippuu pakkasista, miten se onnistuu. Lounais-Suomessa ei viidennen kerroksen korkeudella ole kovia pakkasia joka talvi ollenkaan. Parvekkeella talven viettäneet Tulipa Polychroma -metsätulppaanit nousivat pintaan helmikuun puolivälissä.

 

 

7. Älä lannistu! Epätäydellisestäkin istutuksesta on valtavasti iloa lasitetulla parvekkeella, jonne kevät tulee kuukausikaupalla aikaisemmin kuin ulos luontoon.

--

Päivän kuvat: Viime kevään tulppaaneistani viimeisenä ja pisimpään kukki lajike Batalinii Bright Gem. Sen olisi pitänyt olla 15 cm korkea, mutta parvekkeellani se venähti 20-senttiseksi. Väri oli huomattavasti vaaleampi kuin pakkauksen kuvassa.

Kommentit (1)

perez

nimeni on Perez ja olen hyväksynyt ja rekisteröinyt laina lainanantaja, annan pois lainan hyvin pienin kustannuksin, jos tarvitset minkäänlaista lainaa voit vapaasti ottaa yhteyttä minuun nyt ja aion antaa sinulle lainaa, olen myös antaa out joulu laina erittäin halpa korko, jos olet köyhä ja tarvitset rahaa yhteyttä minuun minun sähköpostiosoite perezaguero14@gmail.com
Kiitos

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Parhaillaan toivun leikkauksesta, jonka päätteeksi takalistooni ommeltiin 15 tikkiä ja toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin vaivojen hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, oikean kokoisen vaatevaraston keräämisestä, käsitöistä ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 56-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

 

Blogiarkisto

2016

Instagram