Kerroin täällä aiemmin, miten lopetin yhtäkkiä pitkäaikaisen jäsenyyteni Nielsenin kuluttajapaneelissa. Mainitsin, että olin suunnitellut kerääväni skannauspalkkioksi vielä yhdet Iittalan Teema-sarjan murokupit, koska celadoninvihreitä astioita ei enää saa muualta uusina.

Celadon on muuten klassinen kiinalaisen posliinin väri. Vihreä keramiikka oli suosittua Kiinan hovissa, kunnes kuvioitu sinivalkoinen posliini syrjäytti sen Yuan-dynastian aikana. Väri kehittyy polton aikana lasitteesta, johon on lisätty juuri sopiva määrä rautaoksidia. Jos sitä on liian vähän, keramiikasta tulee sinistä, jos liikaa, oliivinvihreää tai jopa mustaa. Näin kertoo englanninkielinen Wikipedia.

Olen vihreän ystävä, ja Arabian celadon on mielestäni erityisen kaunis vihreän sävy. Minulla on neljä isoa lautasta, kuusi pientä lautasta ja kaksi murokuppia, joita käytän rinnakkain valkoisten ja mustien Teemojen kanssa.

Paitsi että murokippoja on nyt neljä.

Sain alkuviikosta yllättävän pakettikortin. Lähettäjäksi oli merkitty Nielsen ja sisällöksi lahja. Nielsen on joka vuosi lähettänyt jokin pienen kevätlahjan, joten arvelin, että heillä on nyt vain vanhentunut lähetyslista. Toisaalta ne lahjat ovat yleensä mahtuneet postiluukusta.

Paketti oli kuution muotoinen eikä kovin raskas.

Saatekirjeessä luki:

”Viitaten hauskaan ja hyvin viihdyttävään blogiinne ”Tietyssä iässä”, jossa mainittiin myös Nielsenin Kuluttajapaneeli, rohkenemme lähettää Teille oheiset kulhot. Toivottavasti niille löytyy käyttöä.”

Sitten vielä kiitettiin jäsenyydestä ja toivotettiin hyvää jatkoa.

Heh, mahtavaa, että rohkenivat! Kipot ilahduttivat kovasti. Ne tulivat myös heti käyttöön, koska emme tuoneet väistöasuntoon omia astioita, eikä täällä ole murokuppeja. Puolisoni syö niistä joka päivä ja minäkin usein.

Pääsiäiseksi toinen pääsi kuitenkin lepovuoroon koristeeksi.

Kiitos, Nielsen!

--

Päivän kuvat: Celadoninvihreä murokuppi on täytetty Lindtin suklaamunilla. Pienemmät ovat täyttä maitosuklaata, isommissa on valkosuklaatäyte. Pajunkissakranssi on hankittu Turun torilta.

Kommentit (2)

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Parhaillaan toivun leikkauksesta, jonka päätteeksi takalistooni ommeltiin 15 tikkiä ja toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin vaivojen hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, oikean kokoisen vaatevaraston keräämisestä, käsitöistä ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 56-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram