Keväisin on perhekeskusten vuotuinen tapaaminen ja tänävuonna se oli Gävlessä. Teemana oli muuttuva maailma ja haasteet joita se tuo mukanaan, kun töitä tehdään kymmien eri kansalaisuuksien kanssa ja kieli ja koulutustaso on kirjavampi, kuin sateenkaari.

Aiheet olivat ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Hyvät luennoitsijat ja sitä sai koko joukon uusia ideoita miten voidaan työskennellä eri ammattiryhmät yhdessä ja miten ajatella ja mahdollisesti kehittää uusia työmuotoja joilla palvella uusruotsalaisia perheitä. Gävle oli myös hyvin kaunis vanha kaupunki, meille jäi muutama tunti aikaa kiertää sitä osaa puukaupungista joka ei tuhoutunut suuressa palossa 1896. Sain myös ennen illallista tilaisuuden näytää vähän suomalaista suunnittelua vaatteista kenkiin. Joku huomautti, että en näytä harrastavan kovin paljoa " small talkia". Johon minä tokaisin, että olen suomalainen enkä paljoa piittaa vieraitten kanssa jutustella jonninjoutavia. Rehellisyyden nimissä, jutustelin muiden kanssa, mutta en halua laittaa muita ihmisiä  nettiin, jos heillä ei ole siitä tietoa. Kaikki, kun ei tykkää kekkaloida naamakirjassa ja

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Melkein kuuskymmpinen joka ei oikein osaa rauhoittua. Uusin harrastus on jooga. Haluan katsoa miten pitkälle pystyy kehittymään siinä. Matkat ovat suuri osa elämääni ja vauvojen kanssa työskentely yhdistyy aina silloin tällöin siihen. Neolominen on liki neuroottista, sitä olen harrastanut seitsemän vuotiaasta. Sen lisäksi tykkään vähän kaikenlaisesta vaihetelevasti.