Kipu on kiusallinen kaveri, josta ei aina pääse edes lääkkeillä eroon. Mutta tiesitkö, että kipua voi myös kouluttaa?

1. Taas koskee! Mutta miksi? Miten kiputuntemus syntyy?

Niin ikävä kuin kipu onkin, sen tehtävänä on varoittaa meitä uhkaavasta tai jo tapahtuneesta kudosvauriosta. Ilman sitä emme ymmärtäisi hellittää ja hoitaa itseäm­me.

Kivun tunne syntyy aivoissa, jonne kehon hermoradat välittävät sähköisen viestin esimerkiksi selän venähdyksestä. Kipuimpulssi on kuin sähkösanoma, joka hälyttää, että asetupa aloillesi.

"Kivun tunne syntyy aivoissa."

2. Kivuilleni ei ole löytynyt syytä ja läheiseni luulevat, että valitan turhaan. Voivatko kipuni olla muka ­kuviteltuja?

Kipusi ovat siitä huolimatta todellisia, ja vähättely tekee tilanteesi raskaaksi. Pitkään jatkunut kipu on kenties saanut sinut ärtyneeksi ja jopa vihaiseksi. Usein tällainen viha kohdistuu itseen ja liittyy kelpaamattomuuden tunteeseen: ”Koskee, enkä pysty kipuni vuoksi kaikkeen mihin haluaisin pystyä”.

Kipututkijat ovat kuitenkin puolellasi. He tietävät, että on hedelmätöntä ajatella, että kivulle pitäisi aina olla jokin biologinen syy tai muutoin ongelma on korvien välissä.

Koeta olla välittämättä, jos kipujasi epäillään. Jatka sinnikkäästi sellaisten keinojen etsimistä, joilla jaksat paremmin ja jotka katkaisevat kivultasi ainakin sen terävimmän kärjen.

Lue myös: Mitä kipulääkettä uskallan ottaa? Lääkäri vastaa

3. Miksi kipuni ovat tulleet jäädäkseen?

Kun kipu kroonistuu eli jää päälle, aivot oppivat jo ennalta tulkitsemaan vaikkapa jotkut kipua tuottavat liikkeet kivuliaana.

Kipu on aina henkilökohtainen tuntemus, ja sen voimakkuus on riippuvainen kokijastaan. Juuri tämän vuoksi kivun kanssa voi oppia elämään. Voimme kesyttää kipua siedättämällä itseämme, sillä voimme kouluttaa aivojamme. 

Kroonisia kipuja potevat voivat toisin sanoen opetella olematta antamaan kivulle valtaa. Kivusta on mahdollista valmentaa seuralainen, joka kulkee osana elämää. Konsteja on monia. Niitä ovat muun muassa mielialaharjoitteet, rentoutusterapia ja liikunta. Lihas- ja peruskuntoa sekä tasapainoa ylläpitävät lajit ovat hyvää kipukoulutusta.

4. Niska-hartiakipuni vaivaa minua päivittäin. ­Mikä avuksi?

Kannattaa aloittaa lääkkeettömästä hoidosta. Suojaudu mahdollisuuksien mukaan lihasjännitystyyppiseltä niskakivulta: vältä etukumarassa työskentelyä, kiertynyttä vartalonasentoa, tupakointia, ylipainoa ja runsasta stressiä. Suosi sen sijaan monipuolista, niska-hartiaseutua työllistävää liikuntaa, kuten sauvakävelyä, hiihtoa ja uintia. Verryttele niska-hartia-aluetta, pyörittele olkapäitä.

Jotkut saavat apua jännitysperäiseen niska-hartiakipuun akupunktiosta.

Ensisijainen lääkkeesi on parasetamoli. Tulehduskipulääkkeitä voit käyttää kuurina, tai lääkäri voi määrätä jumittumia laukaisevia lääkkeitäa eli lihasrelaksantteja. Ne kuitenkin väsyttävät päiväkäytössä.

"Ensisijainen lääkkeesi on parasetamoli."

5. Milloin kroonisten kipujen hoidossa on ylipäätään lääkkeiden vuoro?

Silloin, kun on saatu selvyys siitä, mistä kipu johtuu. Kudosvauriokipuun ja tavallisiin särkyihin sopivat vatsaystävällinen parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Kipugeeleissä taas vaikuttavana lääkeaineena on muun muassa diklofenaakkia, ketoprofeenia tai piroksikaamia.

Näitä lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä, mutta jos ne eivät tehoa, vielä vahvempi vaihtoehto ovat reseptilliset kipu- ja tulehduskipulääkkeet. Vahvimpia niistä ovat opioidit, joilla on kuitenkin riippuvuutta aiheuttavia ominaisuuksia ja haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Siksi opioideja saa vain lääkärin määräyk­sestä, usein pienen annoksen kerrallaan.

Tunnetko kipulääkkeet? Tässä 10 yleisintä virhekäsitystä

6. Kuinka huoltaisin kipeää selkääni ja iskiasta?

Aloitetaan lääkehoidosta, joka koostuu vatsaystävällisestä parasetamolista, tulehduskipulääkkeistä kuten ibuprofeenista ja tarvittaessa lievistä opiaateista.
Ykköshoito päälle jääneessä kivussa on kivun ehdoilla tapahtuva liikunta, vartalon lihasvoimaa kehittävät harjoitukset, hyvät työasennot ja painonhallinta. Voit myös kokeilla akupunktiota.

Apteekeista saat esimerkiksi lääkkeettömiä lämpölaastareita, jotka lievittävät kipua. Haudo nukkumaan mennessä selkää tai vihlovaa iskiasta vaikkapa mikrossa lämmitettävällä kauratyynyllä. Lämpö rentouttaa ja auttaa saamaan unen päästä kiinni.

Akuutissa eli äkillisessä kivussa kylmä lievittää kipua ja lihaspingotusta.

7. Miten liikkuisin kivun ehdoilla?

Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Ui, hiihdä tai tanssi – liiku niin, että nautit ja koko kehosi on mukana. Varo äkkinäisiä liikkeitä, kuten hyppyjä ja pallopelejä.

8. Nivelkivut kiusaavat. Onko ravintolisistä apua?

Glukosamiini on ravintolisä, jonka tehosta on jonkin verran näyttöä nivelkivuissa. Se sitoo nivelrustossa itseensä nivelnestettä ja tekee ruston kimmoisammaksi.

Vielä tehokkaampi lisähoito on elimistössä luontaisestikin oleva hyaluronihappo, jota saa pistoskuurina reseptillä. Yksi kolmen kerran pistossarja vie nivelkivulta terän useaksi kuukaudeksi. Pistosarja maksaa noin 200 euroa, eikä siitä saa Kela-korvausta.

Kokeile apteekista reseptittä saatavaa kipugeeliä nivelsärkyyn. Geelit lievittävät varsinkin sormien, käsien ja polven nivelkipua – harvemmin syvällä olevien kudosten, kuten lonkan särkyä. Kipugeeliä pitää levittää 3–4 kertaa päivässä, jotta nivelkapseliin kertyisi riittävästi vaikuttavaa lääkeainetta.
Jos niveliä alkaa särkeä öisinkin, lähde lääkäriin. Tämä voi hoitaa tulehtunutta niveltä kortisonipistoksilla.

Niveliä voit hautoa myös kylmäpakkauksella.

9. Mitä tehdä, jos lääkkeet eivät vie kipua?

Mene lääkäriin, jotta sinulle voitaisiin suunnitella oma kivunhoitopolku. Lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja ovat kivun luonteesta riippuen esimerkiksi kylmä, lämpö, sähkö tai akupunktio. Kaikilla niistä on tutkitusti paikkansa kivunhoidossa.

Esimerkiksi kylmä jarruttaa kiputuntemusten kulkeutumista selkäytimeen ja vähentää kipeän kudoksen tulehdusreaktiota. Kylmäpakkaus kodin pakastimessa on paitsi monien äkillisten kipujen hyvää ensihoitoa, myös kroonisten kipujen, kuten iskiaksen tai kulumakipujen, tukihoitoa.

Lämpö taas saattaa helpottaa etenkin lihasperäisissä kiputiloissa. Akupunktio puolestaan lievittää usein muun muassa sitkeää jännityspäänsärkyä sekä niska- ja hartiaseudun kiputiloja.

Lääkärien ja fysioterapeuttien lisäksi kivunhoidon ammattilaisia ovat koulutetut osteopaatit, kiropraktikot ja naprapaatit.

Muistathan, että olet kipusi paras asiantuntija. Siksi sinun kannattaa kuunnella kehoasi. Jos kipu tuntuu talttuvan yhdestä konstista, mutta toisesta ei, luota tuntemukseesi.

Suosittelemme: Oletko kipulääkekoukussa? Tätä mieltä on Kiminkinen

10. Pistelee ja polttelee – onko minulla hermo­vauriokipu?

Saattaa olla. Hermovaurio- eli neuropaattisen kivun syy on kipua välittävässä hermoradassa. Tällainen kipu voi syntyä esimerkiksi diabeteksen tai hermovamman seurauksena, leikkauksen haittana tai vyöruusuinfektion jälkitilana.

Kipu voi olla kuvailemasi kaltaista pistelyä, kuuman tai kylmän tunnetta, polttelua, puristusta tai sähköiskumaisen tuikkaavaa kipua.  
Hermovauriokipuun on omat reseptilääkkeensä, ja ne etsitään kokeilemalla. Tavalliset särky- ja tulehduskipulääkkeet eivät tepsi hermovaurio­kipuihin, vaan käypäisin lääke haetaan epilepsia- tai ­mielialalääkkeistä.

Joskus neuropaattiseen kipuun tarvitaan leikkaus.

Asiantuntijoina ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen Kuntoutus Ortonista ja työterveyspsykologi Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta. Lähteenä myös anestesiologian erikoislääkäri Anneli Vainion kipuaiheinen artikkelisarja sivuilla www.terveyskirjasto.fi.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju