Haluaisin tietää tästä rintaneulasta kaiken mahdollisen... Sain sen isoäidiltäni Kalevala-korurasiassa, mutta en ole varma onko se alkuperäinen rasia. Epäilen kyseessä olisi Kupittaan Kullan koru. Minkä arvoinen koru mahtaa olla?Jassu

Totisesti kysyjä on tehnyt oivaa salapoliisityötä. Korun on suunnitellut kaivertaja Elis Kauppi, joka parin kultasepän kanssa perusti Kupittaan Kulta Oy:n 1945 Turkuun. Yhtiön läpimurto tapahtui 1950-luvulla, kun Kauppi sai käsiinsä Ylämaan spektroliitista hiottuja kiviä. Spektroliittikoruista tuli sensaatio Suomessa ja ne saivat paljon huomiota ulkomailla.

Kysyjän korun leimat kertovat, että rintaneula on leimattu Helsingissä 1962 ja se on hopeaa, pitoisuus on 916/1000. Yksi leimoista on Kupittaan Kullan ”monogrammi”.

Korun kiveä en ala arvailla, koska valaistus-olotkin muuttavat herkästi korukivien väriä. Varmaa kuitenkin on, että tämä kivi ei spektroliittia.

Käypää arvoa on vaikea sanoa. Suomessa Elis Kaupin korujen hinnat ovat muutamasta kympistä sataan euroon. Ebayssä hinnat ovat muutamasta kympistä pariin kolmeen sataan dollariin. Siellä se on kysyjänkin perintökorun arvo jossakin noiden haarukoiden sisällä.

Vierailija

Aikansa muotoilua

Naisten sivusto, mutta koruista näin lyhyt ketju. Aihe olisi kiintoisa koska olen pahetta harrastanut. Joitakin isompia pistänyt eteenpäin mutta jonkin verran eri kivistä hiottuja, koottuja helminauhoja. Pöydällä oottaa hiomista muutama harvinainen löytö
Lue kommentti
Vierailija

Aikansa muotoilua

Hei, koru ei ole Elis Kaupin suunnittelema, vaan nimikirjaimet HK = Heikki Kaksonen, joka suunnitteli koruja mm. Kaunis Korulle KK, jonka sittemmin osti Kaleva Koru. Kivi on ametisti. Leimat tarkoittavat 916H = hopean pitoituusleima, HK = tekijänleima, I7= vuosileima eli 1962, vene = paikkakuntaleima eli Helsinki. Koru on erinomaisen kaunis kaikessa eleettömyydessään.
Lue kommentti
Emilia-kannu.
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.