Minulla on Arabian kulho. Pohjassa AAA-leima sekä teksti Sinikello, käsinmaalattu ja lisäksi kirjaimet TK. Muotoilija Greta-Lisa Jäderholm-Snellman. Art deco nr 928. Mikä on kulhon arvo? Mara

Huomaan, että kysyjä on käynyt tutkimassa asiaa netissä, koska kaksi viimeistä tietoa ei lue astian pohjassa. Muillekin suomalaisen lasin ja keramiikan harrastajille tiedoksi: internetissä kannattaa aina surffailla tietoa etsimässä.

Netti tietää enemmän kuin tuhat kirjaa ja tuhannen tuhatta toimittajaa. Eri asia sitten mitä teitä mikäkin tieto löytyy. Lisäksi tietojen varmentaminen on aina käyttäjän vastuulla.

Paljon ei kysymyksestä jäänyt selvitettävää. Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin (Arabialla 1921–37) panos uudistajana oli suomalaisessa keramiikkamuotoilussa poikkeuksellisen vahva.

Kirjaimet TK kuuluvat varmasti esineen maalaajalle. Näistä työntekijöistä Arabialla itselläänkään ei nykyään ole tietoa: suuri salillinen naisia maalasi varsinkin 1930–50-luvuilla Arabian esineisiin koristekuvioita saamatta itsestään historiaan muuta kuin nimikirjaimet.

Leima, jossa savupiipun sisällä ovat kirjaimet AAA oli käytössä 1928–32. Jos kulho on virheetön, sen päivän hinta voisi olla 60–80 euroa.

Vierailija

Arabian kukkia

Minulla on tuo sama kulho ja olen pitänyt sitä kuin kukkaa kämmenellä, en oikeastaan uskalla käyttää sitä kuin erityistilaisuuksissa, virheetön kun on ja minusta erittäin kaunis. Ja niin, on anoppini perua tuo kulho, hänen eläessään tuosta kuviosta hän piti paljon ja kun lähellä oli posliininmaalausta harrastavia yhteyksiä, hän sai lahjaksi? kahvikupit ja lautaset, joissa on sama kuvio. Ne ovat lisäksi niin hauskan malliset, niistä juomme joskus taiten kahvia, tietty kun on erityistilaisuus!...
Lue kommentti
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.