Nurmikkomme on kylvetty syksyllä ja se alkaa olla n. 5-6 cm korkea. Meitä mietityttääkin kaksi asiaa: Leikataanko nurmikko vielä ennen talvea? Haravoidaanko sysksyn lehdet hennon nurmikon päältä?

Nurmikon leikkaamisessa syksyllä on kaksi näkökulmaa. Jos leudot säät
jatkuvat niin nurmikko kasvaa ja jos sitten sataa lunta sulaan maahan, on
vaarana että pitkään ruohoon tulee talven aikana lumihome. Jos taas on
lumetonta ja kylmää eikä sada lunta, ruoho suojaa juuria. Siis vaikea
valinta. Jos pihasi on täällä eteläisessä Suomessa, niin suosittelisin
leikkuuta nyt, kun vielä on melkein kesä ja syksyn mittaan voisi sitten
katsoa miten ilmat kehittyvät ja kasvaako ruoho vielä kovasti. Liian
lyhyeksi ei alle 4 cm, ei kannata leikata, koska silloin juurten niska on
vaarassa. Jos nurmikko on nyt 5-6 cm se on vielä aika lyhyttä.

Jos nurmikko on vielä harva ovat heinien lehdet  vielä heikkoja. Kun
nurmikkoa ajetaan ensimmäisen kerran, niin vaarana on
lehdet lähtevät juurineen. Pitää olla terävä terä. Jos nurmikko ei ole
tiheää turkkia, niin kannattaa odottaa että heinä vahvistuu ja ajaa
ensimmäinen
kerta niin, että leikataan vain vähän.

Lehtien haravointi ei ole tarpeen, ne kannattaa silputa ruohonleikkurilla.
Lehtisilppu on oivaa mullan rakennusainetta ja vähentää merkittävästi
nurmikon lannoitustarvetta sekä parantaa sen kestävyyttä kuivuutta vastaan.
Emme ole haravoineet moneen vuoteen omaa nurmikkoamme ja se kesti kesän
rasitukset hyvin. Koivuista putoavat lehdet ajelemme muutamaan kertaan
ruohonleikkurilla silpuksi ja jätämme silpun samoin myös leikkuutähteet
nurmikon pinnalle.

Vierailija

Nurmikon syyshoito

Hei Huomasin kysymyksesi keskustelupalastalla. Jos nurmikkosi on Etelä-Suomessa, niin suosittelen, että lyhennät sitä hieman, mutta jätä kuitenkin normaalia kesäleikkuuta pidemmäksi. Nimittäin jos ei tule lunta, hieman pidempi "sänki" suojaa juuria pakkaselta. Jos lumi sataa sulaan maahan, liian pitkä ruoho voi joutua lumihomeen kiusaamaksi. Sulaan maahan satava lumi edistää lumihomeen kasvua. Pohjois-Suomessa yleensä maa routaantuu ennen lumen tuloa, joten lumihomeen vaara ei ole yhtä suuri...
Lue kommentti

Kasvitarhan voi perustaa vaikka parvekkeelle. Tässä vinkit helppojen hyötykasvien viljelyyn.

Minttu

Vaivaton rehottaja, sopii vaikka ruukkuun reunuskasviksi. Karaistunut taimi sietää kylmää. Satoa saa taimesta lähtien. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä. Monivuotinen.

Persilja

Helpoista helpoin! Kylvä siemenistä tai istuta taimista, aurinkoon tai puolivarjoon. Saat satoa koko kesän. Kastele hyvin.

Sitruunamelissa

Istuta vasta kun maa on lämmin, mieluiten aurinkoon. Pohjoisessa kannattaa istuttaa kesäkuussa taimi tai ruukkuyrtti, jotta ehtii saada satoa. Lisälannoitus ja säännöllinen kastelu ovat tärkeitä.

Peruna

Pari viikkoa lämpimässä idätetyt perunat voi istuttaa maahan tai ruukkuun touko-kesäkuussa. Kasvatukseen sopii valoa läpäisemätön astia tai säkki. Aikainen istutus ja aikainen lajike tuottavat aikaisen sadon. Muista mullata, jotta estät vihertymisen. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä.

Salaatti

Salaattia voi kylvää aurinkoisen paikkaan useita kertoja kesässä keväästä alkaen. Satoa saa muutamassa viikossa. Lehtisalaatit kasvavat nopeammin kuin keräsalaatit. Kastele huolella, koska kuivuus tekee salaatin kitkeriksi ja edistää kukintaa. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä.

Herneenversot

Herneistä on erikorkuisia lajikkeita, joista useimmat vaativat tuennan. Kylvön voi tehdä useita kertoja kesässä, kun maa on lämmennyt. Herneitä voi syödä versoina, mutta niiden voi antaa myös tehdä palkoja. Ruukussa saa suurimman sadon lajikkeista, jotka syödään palkoineen: sokeriherne, salaattiherne ja taittoydinherne. Kastele säännöllisesti, välillä multa saa kuivahtaa.

Herne kasvaa nopeasti, saat versosta syötävää 2–3 viikossa.

Rukola eli sinappikaali

Nopeakasvuinen ja helppo lehtivihannes, jota voi kylvää monta kertaa kesässä. Maku voimistuu kukinnan edetessä. Sisällä idättäminen jouduttaa taimettumista, ja satoa saa kuuden viikon kuluttua kylvöstä. Myös kukat ovat syötäviä. Kastele säännöllisesti.

Maustekirveli

Helppo ja nopeakasvuinen lehtivihannes, joka sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia. Voit kylvää useita kertoja kesässä. Satoa saa jo muutamassa viikossa, kun muistaa kastella säännöllisesti.

Näin aloitat viljelyn

Millaiseen astiaan istutan?

  • Valitse riittävän suuri ruukku. Siihen mahtuu paljon multaa, ja juurilla on tilaa kasvaa. Kasvin hoito on helpompaa.
  • Jos kesä on sateinen ja ruukut ovat taivasalla, salaojitus ja ruukun pohjassa oleva reikä päästävät ylimääräisen veden pois mullasta nopeammin eivätkä juuret mätäne. Ripottele ruukun pohjalle leka- eli ruukkusoraa noin kolmanneksen verran ruukun korkeudesta.

Milloin istutan kasvit?

  • Ajankohta riippuu paikasta. Vaikka lämpötila voi maanpinnan tuntumassa laskea miinukselle, parvekkeella on jo useita lämpöasteita.
  • Karaisu eli totuttelu ulkoilmaan parantaa kasvin kylmänkestoa. Miinusasteet voivat silti vioittaa useimpia vihannesten, kukkien ja yrttien taimia, joten älä kiirehdi.

Mihin istutan?

  • Miltei kaikille hyötykasveille aurinkoinen paikka on paras, kunhan ruukkujen kastelu on säännöllistä. Paahde sopii harvoille lajeille. Puolivarjossakin aurinko paistaa useita tunteja päivässä.
  • Jos viljelet parvekkeella, tarkista parvekkeen ilmansuunta ja valoisuus ennen taimiostoksille lähtöä.

Miten hoidan?

  • Istuta tai kylvä kasvit valmiiksi lannoitettuun multaan. Lisälannoitusta, kuten kastelu-lannoitetta, nokkosvettä tai lantarakeita annetaan myöhemmin tarpeen mukaan.
  • Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä.
  • Kun kastelet ruukkuja parvekkeella, pidä huolta, etteivät kasteluvedet valu alakerran parvekkeelle.

Asiantuntijana Hyötykasviyhdistyksen puutarhaneuvoja Outi Tynys.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 12/2017.

Kutiseeko, aivastuttaako ja vuotaako nenä puutarhatöissä? Kasvien valinnalla allergisen olo helpottuu ja puutarhassa voi oleskella pitempään.

Allergiset tai yliherkät ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin kasveihin, eikä yksi kasvi aiheuta kaikille samanlaisia oireita. Useimmilla allergikoilla silmiä kutisee, nenä vuotaa, yskittää ja aivastuttaa. Pahempia oireita ovat hengen salpautuminen ja erilaiset iho-muutokset.

Siitepölyallergiaakin on monenlaista. Koivun siitepölystä oireita saa noin 15, heinistä 10 ja pujosta noin viisi prosenttia väestöstä. Allergia voi ilmetä välittömästi tai viiveellä, jolloin sen oireita voi olla vaikea yhdistää tiettyyn kasviin.

Vähemmän allergista ärsytystä aiheuttavat kasvit, jotka eivät ole tuulipölytteisiä vaan tarvitsevat pölyttyäkseen hyönteisiä.

Kuva: Kaarina Tiikkainen
Kuva: Kaarina Tiikkainen

Näin vähennät allergiariskiä

  • Pidä nurmikko lyhyenä ruohonleikkurilla, älä anna heinien kukkia.
  • Nurmikko on hyvä leikata kasteisena, jolloin se pöllyää vähemmän
  • Estä rikkaruohojen kukinta kitkemällä tai käytä kurissapitoon katteita, poista nokkoset pihasta.
  • Käytä käsineitä ja mahdollisesti hengityssuojaa, kun kitket tai haraat.
  • Poista huonokuntoiset kasvit, joista voi levitä tauteja tai hometta.
  • Älä askartele puutarhassa aamulla, jolloin siitepölyä on eniten ilmassa.
  • Vähiten siitepölyä on sateen jälkeen ja viileinä, pilvisinä päivinä.
  • Vältä voimakkaasti tuoksuvia kasveja.
  • Suosi kiveyksiä ja laatoituksia.
  • Suosi ruukkuistutuksia.
  • Valitse puutarhaan hyönteisten ja lintujen pölyttämiä kasveja, vältä tuulipölytteisiä.
  • Vältä allergisoivia rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyjä.

Kuva: Leena Pääkkönen
Kuva: Leena Pääkkönen

Nämä kasvit ovat turvallisia

Vähiten oireita allergikoille aiheuttavat orvokki, atsalea, begonia, verenpisara, kurjenmiekka, harjaneilikka, hämähäkkikukka, mehitähti, akileija, kuunlinja, maksaruoho, mehitähti, mänty ja kuusi.

Näistä eniten oireita

Eniten allergisia oireita aiheuttavat heinäkasvit, kukkivat rikkaruohot, koivu, poppeli, tammi, vaahtera, jalava, kataja, revonhäntä, auringonkukka, krysanteemi ja daaliat. Jopa pioni voi aiheuttaa allergisia oireita, tosin harvoille.

Näihin ei kannata koskea

Suomen luonnonkasveista viivästynyttä kosketusallergiaa aiheuttavia ovat muun muassa pujo, koiruoho eli mali, kaunokainen, päivänkakkara, ohdakkeet, pietaryrtti, voikukka, kataja, kurjenmiekka, mintut ja ryytisalvia.

Liikaa tuoksuvat

Useimpien allergikkojen hengitystiet ovat herkistyneet myös voimakkaille tuoksuille. Yleisiä, tuoksuvia puutarhakasveja ovat kielot, narsissit, liljat, monet ruusut, jasmikkeet, kehäkukat, samettikukat, syreenit, japaninhappomarja ja tuoksuköynnöskuusama.



Kuva: Pirjo Sarjakivi
Kuva: Pirjo Sarjakivi

Maustekasveista osa sopii

Mausteyrtteihin kannattaa suhtautua varoen, ja ne kannattaa korjata talteen ja säilöä ennen kukintaa. Vähiten allergiaa aiheuttavia ovat ruohosipuli, iisoppi, minttu, ajuruohot, kynteli ja oregano. Allergisoivia yrttejä ovat mm. rosmariini, rakuuna, koiruoho, aaprotti, kumina, korianteri, persilja, tilli, lipstikka ja kirveli.

Valoherkkyysihottuma tulee kaikille

Tunnetuimmat valoherkkyysihottumaa aiheuttavat puutarhakasvit ovat mooseksenpalavapensas ja jättiukonputki. Valoherkkyysihottumaa saavat yleensä kaikki, jotka ovat altistuneet kasveille, sillä reaktio on toksinen, ei varsinainen allergia.