Olen pitänyt orkideaani muovisessa purkissa ja siinä on lautanen alla. Olen suihkuttanu orkideaani ja antanut sille ohjeen mukaan lannoitetta.
Siinä on 2 lehteä jäljellä,toinen lehti on pystyssä ja toinen roikkuu aika velttona. Kukkani voi muuten hyvin, missä mahtaisi olla vika? Kukkavartta leikkasin niin monen silmun kohdasta kuin ohjeissa on sanottu.
Sarppa

Ihan tarkkoja ohjeita en pysy antamaan, koska orkidealajeja on todella suuri määrä ja osa niistä on helppoja ja osa hieman vaateliaampia. 

Talvi on kasveille koettelemusten aikaa, koska valoa on vähän. Orkideat tarvitsevat aika vähän kosteutta, mutta kuivassa huoneilmassa pelkkä suihkuttelu ei yleensä riitä. Nyt kun aurinko paistaa, niin kannattaa upottaa kasvi hetkeksi veteen, jotta juuristo imee itseensä riittävästi kosteutta ja sitten  totuttaa kasvi aurinkoon. 

Kukkavarresta voi putkahtaa uusi silmu, joten sitä ei kannata leikata ennen kuin se on täysin kuivunut ja ruskettunut. Kukka ei kuole kukkavanan leikkuuseen. Jos olosuhteet ovat suotuisat, kasvi voi kasvattaa uuden kukkavanan lehtien tyvelle. Joskus käy kuitenkin niin, että kaikesta hellästä hoidosta huolimatta orkidea menehtyy.

Vierailija

Orkidean lehti nuokkuu

Naapuriapua orkidean hoitoon: Omistan kolme perhosorkideaa, jotka onnistuin perimään äidiltäni. Äitini ei saanut niitä kukkimaan, mutta ei onnistunut nitistämäänkään. Aluksi kukittaminen tuntui täysin mahdottomalta kukkakaupan ohjeilla. Mutta seuratessani naapurini outoja puuhia sadepäivinä syöksytorven juurella, en malttanut olla kysymättä, mitä on tekeillä. Naapurini kertoi olevansa orkideaharrastaja, joka saa kukkansa kukkimaan sadevedellä! Hanavettä ei missään tapauksessa. ( Paitsi joskus...
Lue kommentti

Kasvitarhan voi perustaa vaikka parvekkeelle. Tässä vinkit helppojen hyötykasvien viljelyyn.

Minttu

Vaivaton rehottaja, sopii vaikka ruukkuun reunuskasviksi. Karaistunut taimi sietää kylmää. Satoa saa taimesta lähtien. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä. Monivuotinen.

Persilja

Helpoista helpoin! Kylvä siemenistä tai istuta taimista, aurinkoon tai puolivarjoon. Saat satoa koko kesän. Kastele hyvin.

Sitruunamelissa

Istuta vasta kun maa on lämmin, mieluiten aurinkoon. Pohjoisessa kannattaa istuttaa kesäkuussa taimi tai ruukkuyrtti, jotta ehtii saada satoa. Lisälannoitus ja säännöllinen kastelu ovat tärkeitä.

Peruna

Pari viikkoa lämpimässä idätetyt perunat voi istuttaa maahan tai ruukkuun touko-kesäkuussa. Kasvatukseen sopii valoa läpäisemätön astia tai säkki. Aikainen istutus ja aikainen lajike tuottavat aikaisen sadon. Muista mullata, jotta estät vihertymisen. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä.

Salaatti

Salaattia voi kylvää aurinkoisen paikkaan useita kertoja kesässä keväästä alkaen. Satoa saa muutamassa viikossa. Lehtisalaatit kasvavat nopeammin kuin keräsalaatit. Kastele huolella, koska kuivuus tekee salaatin kitkeriksi ja edistää kukintaa. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä.

Herneenversot

Herneistä on erikorkuisia lajikkeita, joista useimmat vaativat tuennan. Kylvön voi tehdä useita kertoja kesässä, kun maa on lämmennyt. Herneitä voi syödä versoina, mutta niiden voi antaa myös tehdä palkoja. Ruukussa saa suurimman sadon lajikkeista, jotka syödään palkoineen: sokeriherne, salaattiherne ja taittoydinherne. Kastele säännöllisesti, välillä multa saa kuivahtaa.

Herne kasvaa nopeasti, saat versosta syötävää 2–3 viikossa.

Rukola eli sinappikaali

Nopeakasvuinen ja helppo lehtivihannes, jota voi kylvää monta kertaa kesässä. Maku voimistuu kukinnan edetessä. Sisällä idättäminen jouduttaa taimettumista, ja satoa saa kuuden viikon kuluttua kylvöstä. Myös kukat ovat syötäviä. Kastele säännöllisesti.

Maustekirveli

Helppo ja nopeakasvuinen lehtivihannes, joka sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia. Voit kylvää useita kertoja kesässä. Satoa saa jo muutamassa viikossa, kun muistaa kastella säännöllisesti.

Näin aloitat viljelyn

Millaiseen astiaan istutan?

  • Valitse riittävän suuri ruukku. Siihen mahtuu paljon multaa, ja juurilla on tilaa kasvaa. Kasvin hoito on helpompaa.
  • Jos kesä on sateinen ja ruukut ovat taivasalla, salaojitus ja ruukun pohjassa oleva reikä päästävät ylimääräisen veden pois mullasta nopeammin eivätkä juuret mätäne. Ripottele ruukun pohjalle leka- eli ruukkusoraa noin kolmanneksen verran ruukun korkeudesta.

Milloin istutan kasvit?

  • Ajankohta riippuu paikasta. Vaikka lämpötila voi maanpinnan tuntumassa laskea miinukselle, parvekkeella on jo useita lämpöasteita.
  • Karaisu eli totuttelu ulkoilmaan parantaa kasvin kylmänkestoa. Miinusasteet voivat silti vioittaa useimpia vihannesten, kukkien ja yrttien taimia, joten älä kiirehdi.

Mihin istutan?

  • Miltei kaikille hyötykasveille aurinkoinen paikka on paras, kunhan ruukkujen kastelu on säännöllistä. Paahde sopii harvoille lajeille. Puolivarjossakin aurinko paistaa useita tunteja päivässä.
  • Jos viljelet parvekkeella, tarkista parvekkeen ilmansuunta ja valoisuus ennen taimiostoksille lähtöä.

Miten hoidan?

  • Istuta tai kylvä kasvit valmiiksi lannoitettuun multaan. Lisälannoitusta, kuten kastelu-lannoitetta, nokkosvettä tai lantarakeita annetaan myöhemmin tarpeen mukaan.
  • Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä.
  • Kun kastelet ruukkuja parvekkeella, pidä huolta, etteivät kasteluvedet valu alakerran parvekkeelle.

Asiantuntijana Hyötykasviyhdistyksen puutarhaneuvoja Outi Tynys.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 12/2017.

Kutiseeko, aivastuttaako ja vuotaako nenä puutarhatöissä? Kasvien valinnalla allergisen olo helpottuu ja puutarhassa voi oleskella pitempään.

Allergiset tai yliherkät ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin kasveihin, eikä yksi kasvi aiheuta kaikille samanlaisia oireita. Useimmilla allergikoilla silmiä kutisee, nenä vuotaa, yskittää ja aivastuttaa. Pahempia oireita ovat hengen salpautuminen ja erilaiset iho-muutokset.

Siitepölyallergiaakin on monenlaista. Koivun siitepölystä oireita saa noin 15, heinistä 10 ja pujosta noin viisi prosenttia väestöstä. Allergia voi ilmetä välittömästi tai viiveellä, jolloin sen oireita voi olla vaikea yhdistää tiettyyn kasviin.

Vähemmän allergista ärsytystä aiheuttavat kasvit, jotka eivät ole tuulipölytteisiä vaan tarvitsevat pölyttyäkseen hyönteisiä.

Kuva: Kaarina Tiikkainen
Kuva: Kaarina Tiikkainen

Näin vähennät allergiariskiä

  • Pidä nurmikko lyhyenä ruohonleikkurilla, älä anna heinien kukkia.
  • Nurmikko on hyvä leikata kasteisena, jolloin se pöllyää vähemmän
  • Estä rikkaruohojen kukinta kitkemällä tai käytä kurissapitoon katteita, poista nokkoset pihasta.
  • Käytä käsineitä ja mahdollisesti hengityssuojaa, kun kitket tai haraat.
  • Poista huonokuntoiset kasvit, joista voi levitä tauteja tai hometta.
  • Älä askartele puutarhassa aamulla, jolloin siitepölyä on eniten ilmassa.
  • Vähiten siitepölyä on sateen jälkeen ja viileinä, pilvisinä päivinä.
  • Vältä voimakkaasti tuoksuvia kasveja.
  • Suosi kiveyksiä ja laatoituksia.
  • Suosi ruukkuistutuksia.
  • Valitse puutarhaan hyönteisten ja lintujen pölyttämiä kasveja, vältä tuulipölytteisiä.
  • Vältä allergisoivia rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyjä.

Kuva: Leena Pääkkönen
Kuva: Leena Pääkkönen

Nämä kasvit ovat turvallisia

Vähiten oireita allergikoille aiheuttavat orvokki, atsalea, begonia, verenpisara, kurjenmiekka, harjaneilikka, hämähäkkikukka, mehitähti, akileija, kuunlinja, maksaruoho, mehitähti, mänty ja kuusi.

Näistä eniten oireita

Eniten allergisia oireita aiheuttavat heinäkasvit, kukkivat rikkaruohot, koivu, poppeli, tammi, vaahtera, jalava, kataja, revonhäntä, auringonkukka, krysanteemi ja daaliat. Jopa pioni voi aiheuttaa allergisia oireita, tosin harvoille.

Näihin ei kannata koskea

Suomen luonnonkasveista viivästynyttä kosketusallergiaa aiheuttavia ovat muun muassa pujo, koiruoho eli mali, kaunokainen, päivänkakkara, ohdakkeet, pietaryrtti, voikukka, kataja, kurjenmiekka, mintut ja ryytisalvia.

Liikaa tuoksuvat

Useimpien allergikkojen hengitystiet ovat herkistyneet myös voimakkaille tuoksuille. Yleisiä, tuoksuvia puutarhakasveja ovat kielot, narsissit, liljat, monet ruusut, jasmikkeet, kehäkukat, samettikukat, syreenit, japaninhappomarja ja tuoksuköynnöskuusama.



Kuva: Pirjo Sarjakivi
Kuva: Pirjo Sarjakivi

Maustekasveista osa sopii

Mausteyrtteihin kannattaa suhtautua varoen, ja ne kannattaa korjata talteen ja säilöä ennen kukintaa. Vähiten allergiaa aiheuttavia ovat ruohosipuli, iisoppi, minttu, ajuruohot, kynteli ja oregano. Allergisoivia yrttejä ovat mm. rosmariini, rakuuna, koiruoho, aaprotti, kumina, korianteri, persilja, tilli, lipstikka ja kirveli.

Valoherkkyysihottuma tulee kaikille

Tunnetuimmat valoherkkyysihottumaa aiheuttavat puutarhakasvit ovat mooseksenpalavapensas ja jättiukonputki. Valoherkkyysihottumaa saavat yleensä kaikki, jotka ovat altistuneet kasveille, sillä reaktio on toksinen, ei varsinainen allergia.