Isäntä tallissaan illalla hevoskauroja hummalleen heitti.
Vielä viipyili navetan sillalla, kesäpaita vain puoliksi peitti..
Saunan piipussa tuli jo sammuili, pihapuskaan painui savu.
Lehmät pellolla märehti, ammuili, tuoksui liiterin pihka ja havu.
Ehti emäntä lauteille kylpemään, lämpö leppeä lauteen kiersi.
Känsät kovat jo kohta pehmenemään, heinähanko pellolla hiersi.
Käsivarsilla vahvoilla lauteelle toi saavin vettä ja vihdan tuoreen.
Ja niin isäntä emäntää vihtoi, oi. Nousi hehku ulkokuoreen.
Käsi karhea saippuaa kiikutti vasten ihanan emännän selkää
Jo ajatus isäntää liikutti, tämä mies ei hellyyttä pelkää.
Ja niin kuin vain kesäsaunassa voi, kaksi hahmoa yhteen suli .
Iltalinnun laulu kaukana soi, hiipui tummaksi kiukaan tuli.
Kauan hiljaa saunalla istuivat, kesäyön valo kestää pitkään.
Ei sanoja lausuttu, kaivattukaan, sitä hetkeä kuvaa ei mitkään.
Sitten nousevat tupaan päin lopulta, sanat rakkauden isäntä, että:
"Kun haet lehmiä niityltä aamulla, ojanreunas on lähteessä vettä."
