Minua kiinnostaa, näin Sibeliuksen juhlavuonna, minkä arvoinen tämä Hauptin tekemä teos on.

Samoin tietysti "Sureva nainen" työn arvo olisi mukava tietää. Olemme saaneet nämä teokset sukulaiseltamme, joka työskenteli Arabian tehtaalla vuosikymmeniä.

Rauni

Erityisesti kuvanveistäjänä tunnettu Matti Haupt on yksi monista suomalaistaiteilijoista, joiden arvostus ei yllä taiteilijan taitojen tasolle. Toki hänet on palkittu vuonna 1950 Pro Finlandia -mitalilla, mutta hänen teostensa hinnat matelevat melkoisen alhaalla: sekatekniikalla tehtyjä maalauksia on saanut halvimmillaan 50–200 eurolla – samoin pienoisveistoksia.

Pietarissa syntynyt taiteilija opiskeli ennen sotia Italiassa, ja Roomassa hän myös järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 26-vuotiaana vuonna 1938. Hänet tunnetaan erityisesti klassisista alastonkuvista, joista monet kuvaavat naista varsin eroottisestikin. Tunnettuja ovat myös mm. Korkeasaaressa oleva "Kolme astiaa kantavaa poikaa", Eirassa sijaitseva "Bambi"-veistos, ”Kultakutri” Tampereella ja "Vesipoika"-suihkukaivo Lahdessa.

Lue myös: Kannattaako näihin kohteisiin nyt sijoittaa?

Kuvanveistäjänä Haupt käytti erilaisia materiaaleja kipsistä pronssiin, ja paljon hän teki myös pronssi- ja kipsipäitä – niin tuntemattomista henkilöistä kuin tunnetuistakin; säveltäjistä mainittakoon Jean Sibeliuksen ohella muun muassa Fredrik Chopin, jonka kipsinen pää korkeudeltaan 30 cm maksoi Bukowskis Marketilla muutama vuosi sitten huutomaksuineen noin 100 euroa. Siinä oli massasigneeraus. Keraamisena vastaava maksoi noin 125 euroa huutomaksuineen.

Vajaat 20 cm korkea pronssinen mäenlaskija-patsas maksoi Bukowskis Marketin huutokaupassa jo lähes 500 euroa, ja Bukowskin Helsingin huutokaupassa on myyty hänen marmorinen Torso-patsaansa korkeudeltaan 86 cm peräti yli 15 000 eurolla. Se on signeerattu Roomassa 1938.

Säveltäjämestari Sibeliuksestamme Matti Haupt on tehnyt useampiakin veistoksia. Esimerkiksi Loviisassa on Sibeliuksen muistoksi pystytetty patsas kirkon pohjoispuolella olevassa puistikossa. Jean Sibeliushan vietti nuoruudessaan useita kesiä isoäitinsä ja tätinsä Eveliinan luona Loviisassa.

"Helsingin huutokaupassa on myyty hänen marmorinen patsaansa peräti 15 000 eurolla."

Huutokaupoissakin on myyty Sibeliuksen päitä: pronssista valettu 33 cm korkea pää myytiin ruotsalaishuutokaupassa muutama vuosi sitten huutomaksuineen noin 350 eurolla. Arabian tehtailla tehtyä ei ole huutokaupoissa näkynyt, ja siitä pitäisi tietää niin koko, signeeraus kuin valmistusmääräkin. Mutta jos se on korkeudeltaan 25–35 cm ja signeerattu ja koska se on keramiikkaa, arvo on pronssista alhaisempi, ja hinnan vaihteluväli on muun muassa krakeloitumisesta riippuen 120–220 euroa.

Koska ”Sureva nainen”-patsaasta ei ole mitään tietoja, pelkän etäisen kuvan perusteella arvosta on mahdoton sanoa mitään muuta kuin että sensuellilta se näyttää.

Etlehti.fin luetuin artikkeli: "Älä jätä tätä perinnöksi” – katso ennen ja jälkeen -kuvat

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.