Mitä tästä kuvan mankelista tiedetään? Keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaa sai mystisen laitteen arvioitavakseen.

ET-lehden lukijan kysymys:

Meille on kulkeutunut mankeli, jonka historiasta tai iästä ei ole tietoa. Alaraudassa valmistaja "Schaede's patentmangel". Yhtään vastaavanlaista ei ole mistään löytynyt, jossa olisi noin koristeellinen "veivipyörä". Tämä on täysin toimiva peli säädöiltään. Jopa mankelissa olevat pyörät toimivat oikein hyvin – eli se ei ole ollenkaan raskas siirtää painostaan huolimatta!

Onko tällä mankelilla siis mitään arvoa? Ja mikä sen historia onkaan?

Nimimerkki "Himopyykkääjä"

   

Liinavaatteiden pyykkäämisen jälkikäsittelyä alkoivat helpottaa aikoinaan melkoisesti mankelit, joissa yksinkertaisesti kahden pyörivän telan välissä puristettiin vettä pyykistä pois ja/tai silitettiin tekstiilejä sekä liinavaatteita – mankelointi kun muun muassa vähentää huomattavasti tekstiilipölyn määrää.

Varhaisimmat versiot mankelista ajoitetaan 1700-luvulle, josta ne pikku hiljaa kehittyivät tasolle, jota esimerkiksi tämä mankeli edustaa. Näitä hyvän ja jopa säädettävän puristusvoiman omaavia mankeleita tehtiin ainakin 1920–1950-luvuilla. Ja ne tehtiin kestämään, kuten tästäkin mankelista näkyy!

Kysyjä ei mainitse mankelin mittoja, mutta tämä saksalaistehtaan Schaede's Patentmangel on yleensä korkeudeltaan vajaa metri ja leveydeltään runsas metri. Usein niissä on myös taso, jonka avulla liinavaatteita on helpompi syöttää telien väliin. Tunnetuimpia malleja lienee Schwedin eli ”Ruotsitar”. Mistä lienee saksalaistehtailija nimen mankelilleen keksinyt – sitä voi vain arvailla.

Monet laiteet tehtiin aikoinaankin kauniiksi – niin ompelukoneet kuin vaikkapa tämänkin mankelin käsipyörä. Niinpä kekseliäät ihmiset ovat ideoineet niille uusiokäyttöä sellaisenaan koriste-esineinä tai modifioimalla niistä uusia käyttöesineitä, kuten kynttilänjalkoja ja viinipullotelineitä. Tämä lisää niiden kysyntää.

"Ihmiset ovat ideoineet laitteille uusiokäyttöä ja tämä lisää niiden kysyntää."

Joitakin laitteita myös kerätään sellaisinaan. Jotkut keräävät esimerkiksi ketjusahoja, toiset pienoishöyrykoneita, vaikka kokoelman järjestäminen vaatii melkoisia tiloja. Ketään mankeleihin erikoistunutta keräilijää en kuitenkaan tunne, joten keräilykysyntä ei voi olla kovin suurta.

Vanhoja mankeleita löytyy kyllä maataloista ja vinteiltä, ja tarjontaa on, mutta hintapyynnöt vaihtelevat suuresti muutamasta kympistä jo muutamaan sataan euroon.

Pyytää saa tietysti miten paljon tahansa, mutta realistisimman kuvan ”oikeasta” hintatasosta antanee maailman suurin nettihuutokauppa eBay. Varsinkin sen saksalaisilla sivustoilla on tarjolla juuri samaisen Schaedesin tehtaan saman tyyppisiä mankeleita. Niiden hintapyynnöt ovat 40–150 euroa, joten eiköhän tämänkin yksilön käypä hinta tuohon väliin asetu – kauniin käsipyörän ansiosta ehkä keskiarvon paremmalle puolelle.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.