Koira osaa saunoa, uida ja lohduttaa. Lue lukijoiden tarinat siitä, millaisia ovat Poke, Papu, Diego, Alvar ja Ramses - tosiystävät.

Poke saunoo ja Papu hoitaa 

"Poke rakastaa saunomista ja uimista. Se haluaa ehdottomasti mukaamme lauteille, kun käymme saunassa Liperin mökillämme. Löylyjen jälkeen mennään uimaan, ja veteenkin Poke seuraa meitä.

Papu näyttää parhaat puolet itsestään, kun käymme katsomassa muistisairasta mummoamme hoitokodissa. Papu juoksee edellämme hoitokodin ovelle, jota se alkaa rapsuttaa kiivaasti. Kun ovi avataan, Papu loikkii suoraa päätä mummon sänkyyn ilahduttamaan häntä.

Kuvassa Poke, 10, suursnautseri, ja Papu, 2, jackrusselinterrieri

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Alvar lohduttaa

"Alvar on aika macho uros, mutta sillä on herkkä puolensa ja se kaipaa paljon hellyyttä ja kosketusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se vaistoaa ihmisen tunteet ihmeellisellä tavalla, ja kerrankin, kun kylässämme olevalla naapurilla oli sydänsuruja, Alvar kävi hakemassa tälle yläkerrasta poikamme vauva-aikaisen pehmolelun, meritähden."

Alvar, 9, sileäkarvainen kettuterrieri

Diego funtsailee

"Diegon isä on Tiibetistä Kiinan kautta Suomeen tuotu ns. alkuperäiskoira, ja tietty itämaisuus näkyy Dieogssa. Se on luonteeltaan funtsailija ja tuumii aina ennen kuin ryhtyy mihinkään.

Diegon mielalat toki vaihtelevat, ja aina ei voi tietää, mistä päin nyt tuulee. Siksi se myös opettaa kotiväelleen kärsivällisyyttä!"   

Diegon elämää voi seurata blogissa.

 

Diego, 9 kk, tiibetinterrieri

Ramsesin päätä ei käännetä

"Itsepäinen - sitä Ramses on. Jos se on päättänyt, että jääkaapissa on sille herkkuja, se odottaa oven alla niin kauan, että joku sen aukaisee. Ennen kaikkea Ramses on kuitenkin hellä ja kiva kotikoira."

Ramses, 8, baijerinvuoristovihikoira

Vierailija

Tottahan koira kiroilla osaa, terävä räyskäys, siinähän se. Vakavia tapauksia sattuu eläinten purtua ihmistä ja toisiaan. Siksi en altistakaan omia koiriamme sellaiselle. Hyvin opetettu koira ei pure, se tottelee omistajaansa kaikissa tilanteissa ja on uskollinen. Koiran paras ominaisuus on sen luontainen taipumus jota se toteuttaa. Se on myös onnellisin juuri siinä tehtävässään. Meidän laikamme on eräverisyytensä lisäksi erinomainen seura- ja vahtikoira. Se on ystävällinen kaikille, mutta vetäytyy, jos humalainen lähestyy sitä.

Meillä mieheni kanssa on ollut koiria n. 40 vuotta. Berninpaimenkoira työskenteli karjapaimenena, sai olla irrallaan, kun ei koskaan lähtenyt pois pihasta tai laitumilta. Jopa isäni karhukoiratkin pysyivät pihassa, mutta kun isä otti repun mukaansa, silloin niitä ei pidätellyt mikään. Estrlenvuoristokoirat toimivat tehokkaina susivahteina 10 vuotta, kunnes tulivat huonokuuloisiksi ja liikkeiltään kömpelöiksi. Ja katsos, heti alkoi olla susien jälkiä läheisellä hiekkatiellä.

Olen saanut viedä pienintä koiraamme vanhainkotiin, kirjastoihin, huoltoasemille, jopa ravintoloihinkin. Nykyisin yrittäjä saa päättää, salliiko hän koirien tuonnin yritykseensä. Mitään ongelmia ei ole ilmaantunut, juttuseuraa olemme saaneet runsaasti.

 

Täälläpäin karvakaverin paras ominaisuus on ohjaajaherkkyys. Se tuo sekä haastetta että tietynlaista läheisyyttä, ikäänkuin sanatonta yhteyttä yhdessätekemiseen. Jos minä en tee, ei tee koirakaan. Jos jokin pelottaa, tehdään se minun tuellani. Jos jotain halutaan tehdä, tehdään se mieluiten omistajan kanssa. On sanoinkuvaamaton ilo näyttää koiralle miten jokin jännittävä tai haastava tilanne ratkaistaan ja sen jälkeen kannustaa koiraa siihen omin päin. Kerran tai pari kun on tehty jotain hurjaa yhdessä, tekee koira sen yksin, luottaen siihen että omistaja tietää asian turvalliseksi suorittaa. Ehkä paras käytännön hyöty on siinä, että jos en tahdo koiran tekevän jotain, on se helppo ohjata siitä pois. Esimerkiksi humalaisten kanssa kaveeraus tai järven jäälle kävely.

Sisältö jatkuu mainoksen alla