Katso kuvat
ITE-taiteilija Helinä Savonen, 80:

ITE-taiteessa on vain taivas rajana. Se on tavallisten ihmisten epätavallista taidetta. Helinä Savosen virkatut päät ovat hellyttäviä, taidokkaita ja kantaaottavia. Niitä voi kohta ihailla Kokkolassa K.H.Renlundin museon näyttelyssä.

Helinä Savonen (s.1936) on kotoisin Saarijärven Rahkolan kylältä. Hän on viidennessä polvessa käsityöihmisiä, ammatiltaan modisti. Ennen ensimmäiselle luokalle kansakouluun menoa hän oli jo nyplännyt pitsiä, kehrännyt ja kutonut kangasta. 10-vuotiaana hän oli tehnyt itselleen juhlapuvun. Kotona kannustettiin tekemään ja myös tehtiin kaikkea.

Savosen äiti kävi 1920-luvun alussa miesräätäliopin ja oli tunnettu taidokkaista käsitöistään. Helinä Savonen pääsi Helsingin käsityöopistoon kansakoulutaustalla, koska Saarijärven Martat ja Ilta Ikkala antoivat hyvät suositukset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Helinä Savosella oli lähes 20 vuotta Saarijärven Muotiaitta -niminen liike. Se lopetettiin vuonna 1977, ja sen jälkeen hän työskenteli mm. luontaistuote- ja valokuvausliikkeessä sekä askarteluohjaajana vanhainkodissa.

Helinä ja joitakin vuosia sitten edesmennyt Irja-siskonsa asuivat yhdessä. Kulttuurielämän seuraaminen oli heille tärkeää ja he lähtivät lentäen vaikka Helsinkiin taidenäyttelyä katsomaan. Ulkomaillakin taiteesta kiinnostunut sisaruspari kävi useaan otteeseen.

Kumpikin teki paljon käsitöitä, mutta niitä ei tehty tienestiksi, vaan omaksi iloksi. Myyntinäyttelyiden tuotto tilitettiin Suomen Punaiselle Ristille.
Erilaiset materiaali- ja tekniikkakokeilut innoittivat sisaruksia eteenpäin. ”Teen tahallaan ja kiusallani väärin, vastoin kaikkia opittuja käsityön ja taiteen sääntöjä”, kerrotaan Helinä Savosen lohkaisseen ilkikurisesti.

Kun tietää ja osaa tehdä oikein jonkun asian, niin luovuuden kanssa leikkien tästä avautuu uusi maailma.

Ehkä kaikkein eniten ITE-taidetta ovat Helinä Savosen virkatut veistokset, hauskat hullunkuriset mutta myös kantaaottavat päät.

Näin hän kertoo virkattujen päiden teosta:

– Ne on tehty ihan ex tempore! Ensin aloitetaan silmistä. Silmäripsissä on helmilankaa, ryijynnukkasysteemillä tehty, etteivät lähde irti. Idea lähti siitä, että Pariisin Montmartrella maalataan turisteista muotokuvia, niin taiteilijat alkavat piirtämisen silmistä. En ota mistään minkäänlaista mallia. Ne ovat tulleet alitajuisesti matkoilta esimerkiksi Englannin Elisapettikin. Näin kerran Buckinghamin palatsin edessä vahdinvaihdon.

– Virkatut päät on tehty norjalaisesta villalankaa, joka on tarpeeksi ohutta. Myös Nalle-lanka on hyvää, se ei sähköisty. Hiukset on tehty keinokuiduista. Runko on talouspaperirullan puuta, se toimii vartena ja pitää pystyssä. Sisällä on kevyttä polyesterikuitua. Koristeita on jäänyt paljon muotiliikkeen ajoilta: helmiä, kristallinauhoja, paljetteja ja kaulanauhoja.

Nalle-lanka on hyvää, se ei sähköisty.

Helinä Savonen haluaa tehdä ”oikeaa taidetta” vastaan. Käsityöt eivät ole oikeaa taidetta, ”kun nämä on virkattu nämä kaikki työt, niin tämä ei ole taidetta eikä mitään”.  Savonen kritisoi taiteilijayhdistyksiä ja niiden yhtenäistä järjestelmää, missä kaikki pitää tehdä samalla tavalla.

Saarijärven taiteilijaseurassa Sienassa Helinä ja Irja ehtivät olla siskonsa kanssa kolmisen vuotta, mutta aiheettomasta kritiikistä suuttuneina ”myö tehtiin Sienan historiassa ensimmäinen temppu, myö haettiin työt pois. Se oli meille siskon kanssa sellainen vapautus, kun me lähdettiin Sienasta pois”.

Kun sisarusten taidetta ryhdyttiin liikaa määräämään, he alkoivat pitää omia näyttelyitä keskimäärin kaksi kertaa vuodessa Cafe Picassossa. Siellä kävi niin sanottuja tavallisia ihmisiä.

Savonen on kuvaillut näin muutaman pään tarinaa. Valitettavasti näistä ei ole kuvia. 

  • Sirkka-Liisa Hämäläisen, Suomen pankin entisen pääjohtajan, pää syntyi protestina köyhän eläkeläisen puolesta. Hämäläinen nautti sekä eläkettä että hyvää palkkaa EU-toimesta. Helinä Savonen teki hänestä kuvan ja laittoi Suomen viimeiset lantit kaulapantaan.
  • Iloiseen Elisapettiin tuli idea Englannin Elisabet II:sta. Tekeillä oleva pää alkoi yksinkertaisesti muistuttaa häntä, siitä nimi. Ja onhan kuningattaren oltava roolissaan ystävällinen. Hampaat on tehty pylväsvirkkauksella! Silmäripset ovat helmilankaa ryijynukkatekniikalla. Kruunu on virkattu kultalangasta.
  • Englantilainen aatelisrouva on vauras ihminen. Näkee, että suvussa on myös afroamerikkaista verta. Sinisissä silmissä näkyy jäätävä katse ja hienon syntyperän tunnistaa tekohymystä.
  • Vihreän liiton naisjäsen on syntynyt protestina. ”Yleensä Vihreän Liiton pitää olla joka paikassa pitkin Eurooppaa, mutta kotimaassaan se ei tee yhtään mitään. Pään väri on oikea muodikas punatukkainen. Savosen mielestä kotimaan luontoa pitäisi suojella enemmän ja kaikkein lähellä luontoa ovat itse maalla asuvat ihmiset.
  • Mukava heppu on ajan kuva nykyajan työttömästä, joka istuu baareissa silmät loistaen kertoen tarinoita sieltä täältä. Jätkällä on raidallinen Marimekon T-paita eli hyvät vaatteet, kun ei tarvitse tehdä työtä. Päälle on tehty viiksetkin, jolla taiteilija viittaa muutamaan julkkikseen. Jätkä muistuttaa entisajan pukkia, jolla on parta, viikset ja harmaat hiukset.
  • Ottaisitko tästä miehen? -päähän liittyy hauska tarina. Vanha mies oli kaupitellut itseään hyvänä miehenä vanhallepiialle (kuten Helinä). Taiteilija teki mallista nuorennetun ja vähän parannetun version ja värjäsi parrankin.
  • Vanha työmiehen lähtökohtana oli siniharmaa lanka. Mallina on ollut sydänmaan metsätöitä tekevä mies. Helinä Savonen teki sille Nikita-mallisen hatun päähän. Hatun päällinen on puuvillatrikoota. Miehellä on kaulaliina, kun ollut metsässä töissä ja on kylmä.
  • Muillakin päillä on hauskoja nimiä: Vanha Tabe Slioor, Missi-Kaunotar, Komeetan kuninkaan poika, Afrikan kaunotar, Nuhanenä, Kiinan keisarin eläkkeellä oleva henkivartija

Mitä ITE-taide on?

Minna Haveri kuratoi ITE-taidenäyttelyä Kokkolaan yhteistyössä ITE-museon amanuenssin Elina Vuorimiehen kanssa.

- Näyttely liittyy Maaseudun Sivistysliiton organisoimaan hankkeeseen, joka tekee tunnetuksi ITE-käsityötä ja tarjoaa virikkeitä rohkeisiin käsityötekniikoihin. Käsin tekemisen kulttuuri on Suomessa vahvaa. Haluamme innostaa käsityön tekijöitä, varsinkin naisia, ITE-taiteelle tyypilliseen omaleimaiseen itseilmaisuun. ITE-taidetta on sanottu eläkeikäisten maalaismiesten veistotaiteeksi, mutta kenttä on laajempi, toteaa Haveri.

ITE-taiteilijat ovat itseoppineita kansantaiteilijoita, jotka tekevät taidetta omissa arjen ympäristöissään. Heillä ole koulutusta taiteen tekemiseen eivätkä he myöskään pidä ammattitaiteilijoita esikuvinaan tai tarvitse ohjausta ja harrastuspiirin tukea taiteen tekemisessä.

Kokkolaan kannattaa tulla katsomaan ITE-taidetta. Huimia itseoppineita taiteilijoita on näyttelyssä paljon.

Esimerkiksi Ullakaisa Kaarlelalta on laaja sarja villejä ja ilmaisuvoimaisia kirjontoja. Marja Ruusunen uudistaa rohkeasti kanavatyöperinnettä ja tanskalainen Kenneth Rasmussen osallistuu näyttelyyn häkellyttävillä jättineuleilla. Väriä, yllätyksiä, särmää ja tarinoita piisaa 15 taiteilijan sadassa työssä.

 

MENOVINKKI!

ITE käsillä -näyttely 13.5.–16.10. 2016 Kokkolassa K.H. Renlundin museossa.

 

Pääkuva/ Minna Haveri.
Muut kuvat ovat Saarijärven museosta/ Riia Mäkinen. Museo omistaa suuren määrän Helinä Savosen päitä, mutta ne eivät ole aina esillä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla