Myllyn Parhaan ja et-lehden Oivallusten keittiö -messuosastolla leivottiin! Paikalla olivat leipomassa muun muassa Jaakko Kolmonen, Riitta Uosukainen, Pirkko Arstila ja Elina Halttunen. Katso reseptit tästä!

Perinteinen makaronilaatikko

200 g Myllyn Paras Putki Spagettia (melkein ½ pussia)
2 sipulia
n. 100 g juustoraastetta (esim. Emmental)
2 munaa
7 dl täysmaitoa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
1/3 tl valkopippuria

Pätki raa’at spagettiputket lyhyiksi. Keitä niitä pakkauksen ohjeen mukaan.

Kuullota sillä aikaa sipuli pannulla.

Kaada putket ja sipulit voideltuun uunivuokaan, lisää haluamasi määrä paistonkestävää juustoraastetta.

Sekoita munat, maito ja mausteet. Kaada vuokaan. Kypsennä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 1 tunti.

Suklaiset tattarikeksit

80 g sulatettua voita tai margariinia
80 g tummaa suklaata
1 ½ dl tummaa sokeria, esim. fariinisokeria
4 dl Myllyn Paras Tattarihiutaleita
½ dl Myllyn Paras Tattarijauhoja
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl soodaa
1 dl kermaa

Sulata rasva kattilassa ja anna suklaan sulaa kuumaan rasvaan. Ota kattila pois liedeltä ja lisää muut aineet ohjeen järjestyksessä.

Sekoita sooda kermaan ja lisää seos lopuksi taikinaan. Ota taikinasta lusikalla pieniä tai keskikokoisia nokareita uunipellille, jätä väliä toisiinsa. Painele nokareet matalammiksi.

Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla 5–8 minuuttia. Varo polttamasta keksejä.

Helppo lettutaikina

5 dl vettä, kookosmaitoa tai mausteista vichyä
1 ps Myllyn Paras Lettu- ja vohvelijauhoja

Sekoita Lettu- ja vohvelijauhot nesteeseen tasaiseksi taikinaksi. Paista miedolla lämmöllä lettupannulla.

Sieni-fetatäyte

2 rkl voita
2 sipulia
1 ½ l tuoreita sieniä (esim. suppilovahveroita)
tai
200 g ryöpättyjä sieniä
1/3 tl jauhettua valkopippuria
1 punainen paprika
200 g feta-kuutioita
200 g maustettua yrtti- tms. rahkaa
tuoretta persiljaa

Paista hienonnettu sipuli ja sienet pannulla.

Mausta valkopippurilla. Ota pois liedeltä.

Lisää kuutioitu paprika, juusto ja suolainen yrttirahka sekä persiljasilppua.

Nosta täytettä räiskäleelle. Taita kahtia tai kierrä rullalle

Juhlatäytekakku

irtopohjavuoka, ø 26 cm, noin 15 hengelle
6 munaa
3 dl sokeria
3 dl Myllyn Paras Sämpylä- tai Erikoisvehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
rasvaa
Myllyn Paras Kauraleseitä tai Korppujauhoja

Kostutus:
n. 2 dl sitrusliköörivettä tai
sitruunamehua
Täyte:
200 g lemon curdia
400 g satsumia tai greippejä
2 dl kuohukermaa
250 g mascarpone-tuorejuustoa
200 g sitruunarahkaa
2–3 rkl sitruslikööriä
tai sitruunamehua
Kuorrutus:
500 g vaahtokarkkisokerimassaa

Voitele tasapohjainen kakkuvuoka ja leivitä pinta leseillä.

Vatkaa puhtaassa kulhossa sokeri ja munat kuohkeaksi.

Sekoita leivinjauhe ja jauhot ja sekoita ne vaahtoon. Älä vatkaa. Kaada taikina vuokaan.

Paista 175-asteisen uunin alatasolla 20–30 minuuttia. Kumoa kakku vähän
jäähtyneenä.

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Aseta alin levy tarjoiluvadille. Kostuta sitrusvedellä.

Levitä alimman kerroksen päälle lemon curdia ja paloiteltuja hedelmiä.

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää tuorejuusto ja rahka.

Mausta sitrusliköörillä tai sitruunamehulla ja halutessasi hieman sokerilla. Levitä rahkaa hedelmien päälle.

Nosta seuraava kakkulevy päälle ja paina kämmenellä kevyesti. Kostuta ja tee toinen väli kuten edellinen. Nosta kolmas kerros kanneksi. Voit tehdä kakun tähän asti valmiiksi jo edellisenä päivänä.

Koristele kakku. Levitä kakun pinnalle ohut kerros lemon curdia. Kauli valmis vaahtokarkkisokerimassa ohueksi levyksi ja muotoile tasaisesti kakun päälle
painellen. Koristele mielesi mukaan.

Bostonpulla

tasareunainen torvellinen irtopohjavuoka, ø 24–28 cm

1 pkt Myllyn Paras Pullataikinaa (1 kg)
1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Piparitaikinaa
tai Perinteinen Piparkakkutaikinaa (500 g)
150 g kuivattuja puolukoita tai karpaloita (esim. Biokia)
3–4 rkl puolukka- tai karpalolikööriä
rasvaa vuoan voiteluun
Pinnalle:
munaa, raesokeria

Levitä pullataikinalevyt sulamaan ja kohoamaan jauhotetun leivinpaperin päälle pellille noin 40-asteiseen uuniin (peitettyinä).

Ota piparitaikina sulamaan. Laita marjat turpoamaan likööriin.

Nipistele kaksi pullataikinalevyä kapeista päistään kiinni ja aseta voidellun vuuan pohjalle.
Kauli päälle reilu 100 g piparitaikinaa.

Yhdistä nipistellen loput kuusi pullataikinalevyä yhdeksi isoksi levyksi, noin 50 x 40 cm. Kaaviloi sen päälle loppu piparitaikina ja levitä päälle marjat liemineen. Kääri kerrostaikina rullalle kääretortun tapaan.

Leikkaa rullasta terävällä veitsellä noin 10 palaa. Asettele palat vieri viereen kakkuvuokaan taikinapohjan päälle pystyyn. Kohota puolisen tuntia. Voitele pinta munalla ja ripottele päälle raesokeria.

Paista 200-asteisen uunin alatasolla 20 minuuttia. Peitä foliolla ja paista vielä noin 15 minuuttia. Jäähdytä ennen vuuasta irrottamista.

Eläkeläisillä on monia pieniä iloja, joista he työelämässä ollessa vain unelmoivat. Voi valvoa myöhään, käydä päivällä elokuvissa tai pitää yöpaitapäivän, jolloin ei edes poistu kotoa. 

Ne pienimmät ilot ovat usein suurimmat.

Kysyimme eläkeläisiltä, mikä heidän elämässään on nyt parasta. Mikä näistä ilahduttaa tai ilahduttaisi sinua eniten?

  1. Saan nukkua niin myöhään kuin huvittaa ja lukea aamulla lehteä vaikka puoleenpäivään.
  2. Voin katsella yömyöhään Netflixistä elokuvia, jos siltä tuntuu. Aamulla ei tarvitse olla pirteänä työvalmiudessa! 
  3. Liikunnalle on enemmän aikaa kuin työelämässä. Päivällä on jumpissa ja uimahallissa väljää ja mukavaa.
  4. Voin nauttia kulttuuriannoksen jo päivällä. Monissa teattereissa ja elokuvateattereissa on päivänäytöksissä eläkeläishintoja.
  5. Kokeilen uusia lounaspaikkoja. Monista ravintoloista saa päivällä eläkeläisalennuksia.
  6. Elän ex tempore -elämää. Päätän vasta aamulla, mitä teen. Ostan vaikka halvan bussilipun lähikaupunkiin ja käyn siellä retkellä.
  7. Tunnen itseni tärkeäksi. Voin hoitaa sairastunutta lastenlasta tai vaikka naapurin lasta. Auttaminen tuo hyvää mieltä kaikille.

Plussaelämää lastenlasten kanssa

Helsinkiläinen Aira Väisänen, 66, kertoo alkukriisin jälkeen nauttineensa eläkkeelläolosta.

– Olen uutisnälkäinen, uppoudun aamuisin Helsingin Sanomiin ja seuraan monia nettisivuja. Käyn pari kertaa viikossa liikunnassa, saman verran muissa ryhmäharrastuksissa. Yllättäen olen muuttumassa kulttuurimummoksi, koska saan liput elokuviin ja teattereihin päivä- tai eläkeläishinnoin. Tuntuu ylelliseltä istua elokuvissa kello 12. Opiskeluaikaisen ystävättären kanssa kokeilemme kerran kuussa uutta ruokapaikkaa. Lounasaikaan monissa ravintoloissa saa eläkeläisalennuksen. 

Aira toteaa myös olevansa onnekas, kun voi ja saa olla mukana 7- ja 4-vuotiaiden tyttärenpoikien arjessa. Hän oli itse aikoinaan kahden tytön kiireinen yksinhuoltaja, ja muistaa, että säätämistä riitti.

– Tunnen, että minua tarvitaan. Voin olla pojille yhtenä lisävoimavarana toisten isovanhempien lisäksi. Pääsen taas leikkimään piilosta ja tutustumaan poikaenergiaan!

Vuorotyötä tekevien vanhempien päivät vaihtelevat ja venyvät. Airalle napsahtaa yleensä pari iltapäivää viikossa, joskus lauantai tai sunnuntai tai muutama sairaspäivä.

– Nämä eivät rasita minua yhtään. Läheisyys tuo iloa puolin ja toisin.

Aira on huomannut, että eläkkeelläkin pitää olla sovittuja aikatauluja, tapaamisia ja tapahtumia. Muuten viikoista tulee pelkkää löysää puuroa. Elämänlaatu on paljolti oman uteliaisuuden ja aktiivisuuden varassa.

– Varsinkin yksinasuvan on opeteltava sitkeästi itsensä johtajaksi, koska työpaikan pomo tai kukaan muukaan ei enää kerro, mitä tänään tai huomenna pitäisi tehdä. Ja silti parasta on arjen väljyys, mahdollisuus tarttua yllätyksiin, katsella rauhassa pihlajassa herkuttelevia tilhiä tai lukea kirjaa vielä silloinkin, kun työikäiset menevät nukkumaan.

Kuntoilua ja kirjoittamista

Järvenpääläinen Raili Ojala-Signell, 67, löysi kuntoilun vasta eläkkeellä, vaikka pyöräily ja kävely ovat aina olleet osa arkea.

– Menin kolmen kuukauden ohjattuun ryhmään, jossa opetettiin kädestä pitäen eri liikuntavaihtoehtoja. Liikkumisesta tuli osa arkeani. Nykyisin käyn ainakin kolmesti viikossa jumpissa tai kuntosalilla. Senioreiden ohjattu kuntosalitreeni on tuonut elämääni uusia ystäviä. Myös talviuinti on tärkeää. Loka-huhtikuussa käyn jumpan jälkeen avannossa, Raili kertoo.

Kirjoittajaryhmät ovat täynnä eläkeläisiä, joilla vihdoin on aikaa tutkia muistiinpanoja ja vanhoja valokuvia. Raili kirjoitti omakustanteena elämänkertansa vuonna 2014 ja ystävänsä Aunen elämänkerran vuonna 2016. Raili on kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, ja työtäkin hän teki kuulovammaisten parissa.

– Olen skannannut sukulaisten ja tuttavien valokuva-albumeita lapsuuteni ja nuoruuteni Säynätsalon kuurojen yhteisöstä, retkistä, juhlista sekä vierailuista. Kuvia on noin 1500, ja aion tehdä niistä Ifolorin ohjelmalla valokuvakirjan. 

Raililla on etäavomies. Molemmat elävät omissa kodeissaan 40 kilometrin päässä toisistaan.

– Se on meille paras ratkaisu. Arkipäivät rauhoitamme omille jutuillemme. Viikonloput ovat yhteistä aikaa, jolloin harrastamme kulttuuria, ystävien tapaamista, mökkeilyä ja puutarhanhoitoa.

Uusi, hyvä elämänvaihe

Mikkeliläinen Heikki Kupiainen, 63, on ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä elokuusta 2015  lähtien.

– Sain osa-aikaeläkepäätöksen 60-vuotiaana. Se ei tullut yhtään liian aikaisin, Heikki toteaa, ja kertoo kokemusten kahdesta kevennetystä työvuodesta olleen pelkästään myönteisiä.

Työ, lepo ja palautuminen olivat oikeassa suhteessa. Työ ei vienyt kaikkea energiaa ja toimintatarmoa.

Heikki Kupiainen.
Heikki Kupiainen.

– Työskentelen lukion historian ja yhteiskunnallisten aineiden lehtorina ja jaksan nyt nauttia aiempaa paremmin työstäni. Työntekoon on palannut iloisuus, rentous ja letkeys - jopa tilannekomiikkakin saattaa toimia.

Ja mikä parasta: vapaa-ajalla Heikki jaksaa puuhastella ja harrastaa. Puuhaa riittää kotitarpeiksi omakotitalossa ja loma-asunnolla. 

– Kuntoilu raikkaassa ulkoilmassa on hyvä vastakohta siisteille sisätöille. Virtaa liikenee niin vanhoille kuin uusillekin harrastuksille. Päivänokoset ovat uusi ylellisyys – samoin kiireettömät aamut. Tästä mieluisasta elämänvaiheesta on hyvä siirtyä aikanaan täyseläkeläiseksi melko hyväkuntoisena, vireänä ja tyytyväisenä.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein