Orkidea on valloittanut suomalaiset. Vaikeana pidetty kasvien kuningatar on muuttunut jokakodin upeaksi koristeeksi. Sen ihmeelliset kukat ihastuttavat kuukaudesta toiseen pimeinäkin vuodenaikoina.

Orkideassa on jotain menneen ajan glamouria, häivähdys ylellisyyttä. Johtuneeko se upeista kukinnoista, tuoksusta, sen monimuotoisuudesta vai siitä, että se on niin poikkeava huonekasvina.Enää se ei ole harvojen ilo.

Orkideavillitys alkoi, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995, ja kasveja sai vapaasti tuoda Unionin alueelta. Kauppoihin virtasi erityisesti Phalaenopsis- eli perhosorkideoita. Ne viihtyvät tasalämpöisissä asunnoissa, ovat kestäviä ja kukkivat kuukausia.

Lajeja ja risteymiä loputtomiin

Orkideoita kasvaa miltei joka puolella maailmaa Antarktista lukuun ottamatta. Monet orkidealajit viihtyvät 1000–2500 metrin korkeudessa sumumetsissä. Lämpimässä kasvavat orkideat ovat useimmiten epifyyttejä, jotka kasvavat puiden rungoilla tai litofyyttejä, jotka elävät kallioilla ja kivillä.

Orkideat ovat kämmekkäkasvien heimoon kuuluvia ruohovartisia yksisirkkaiskasveja. Orkideasukuja on 800–1 000 ja yksittäisiä lajeja noin 25 000. Joidenkin tiedemiesten mukaan löytämättä on vielä noin 5 000 lajia, vuosittain määritellään 200–300 uutta lajia. Orkideasuvut ovat suurten muutosten ja uudelleenmääritysten kourissa DNA-tutkimusten myötä. Tästä syystä tarkkoja lukuja orkideasuvuista ei ole olemassa.

Orkideoita voi risteyttää loputtomiin. Vastaava ei onnistu millään muulla kasvilla, ja siksi meillä onkin niin valtava määrä orkidearisteymiä ja -lajikkeita.
Nykyään solukkolisäys eli kloonaaminen on mullistanut orkideaviljelyn. Tämän ansiosta on saatu entistä kestävämpiä, helpompia ja huokeampia orkideoita.

Suurin osa kasveista tuodaan Suomeen Hollannista, Belgiasta ja Saksasta.
Jos haluat kokeilla luonnonlajien kasvattamista, niitä voi tilata Suomen Orkideayhdistyksen kautta, netistä tai erikoisliikkeistä.

Lisätietoja: www.suomenorkideayhdistys.fi