Eläkevuosien kynnyksellä moni ulkosuomalainen kääntää suunnan sinne mistä lähti. Houkutus on suuri: äidinkieli, isänmaa, tutut asiat. Mutta perillä odottaa muuttunut Suomi ja usein kulttuurisokki. Lue paluumuuttajan muistilista!

Muuttunut Suomi on helpompi kohdata, jos on pitänyt yhteyttä läheisiin koko ajan.

Suomeen palaavien joukossa on yhä enemmän eläkeikäisiä, ja muuton syyt ovat moninaiset. Seniorineuvoja Helena Balash työskentelee ulkosuomalaisten edunvalvontajärjestössä Suomi-Seurassa ja kohtaa paluumuuttajia päivittäin.

Yksi on alun alkaenkin päättänyt palata eläkeiässä. Toinen on ollut varma, ettei palaa, mutta mieli voi muuttua. Joskus taas ulkomailla syntyneet lapset tulevat isiensä maille opiskelemaan, rakastuvat ja asettuvat tänne.
Vanhemmat seuraavat perässä. Kun omat voimat hupenevat, tuntuu yhä tärkeämmältä, että perhe ja suku ovat lähellä, Helena Balash kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomesta lähdettiin 1960-ja 70 luvuilla työn perässä Ruotsiin, mutta myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan sekä Keski-Eurooppaan. Suurimmat paluuvirrat ovat nyt Ruotsista ja Espanjasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pohjolaan houkuttavat hyvät terveyspalvelut ja sosiaaliturva, sekä tietysti äidinkieli.

– Moni on silti kokenut pettymyksen, kun on käynyt
ilmi, että etuudet vanhassa kotimaassa olisivat sittenkin
olleet paremmat kuin Suomessa. Myös muuttunut pu­hekieli saattaa tuntua oudolta. Aina sopeutuminen ei onnistu, mutta valtaosalla on paluusta kuitenkin hyviä kokemuksia, kertoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimus­johtaja Elli Heikkilä.

Paluuta harkitsevan kannattaisi pitää säännöllistä yhteyttä kotimaahan, jotta sosiaalisia verkkoja olisi täällä valmiina. Tärkein sopeutumisapu on kuitenkin reipas asenne.

– Ei kannata ryhtyä vertailemaan maita keskenään, hetkessä eläjät sopeutuvat parhaiten. On myös hyvä varata riittävästi aikaa paluun suunnitteluun, Helena Balash vinkkaa.

Suomi-Seura on julkaissut viime vuosina opasta juuri seniori-ikäisille paluumuuttajille.

– Eläkkeet ja monet etuudet ovat heille tärkeitä asioita. Koko yhteiskunta on muuttunut. Käytännön asiat aina pankista ja lääkärissäkäynnistä lähtien on opeteltava uudelleen. Suurin yllätys on monelle silti ollut entisenlaisen yhteisöllisyyden mureneminen, Helena Balash valottaa.

Paluumuuttajat 2009

Yhteensä 8612 henkilöä, joista
55–64-vuotiaita    576
65–74-vuotiaita    290
yli 75-vuotiaita    130

Muuttajan muistilista

Ennen muuttoa

  • Avaa suomalainen pankki­tili, jonne eläkkeesi maksetaan. Ilmoita tästä eläkkeen maksajalle.
  • Tee sekä Suomessa että asuinmaassasi vaadittavat muuttoilmoitukset sekäosoitteenmuutokset.
  • Huolehdi myös postin kääntämisestä uuteen osoitteeseen.
  • Pyydä lääkäriltä potilastietosi ja lääkkeiden reseptit mukaasi Suomeen.
  • Ilmoita asuinmaasi vero­toimistoon uusi osoitteesi Suomessa.
  • Suomeen muuton jälkeen
  • Tee maistraatille kirjallinen muuttoilmoitus. Lomakkeen saat posteista ja Kelan toimistoista.
  • Täytä Kelan lomake Y 77, jolla anotaan sairausvakuutuskorttia.
  • Pyydä verotoimistoa laskemaan ennakonpidätysprosenttisi.

Lähde:
Seniori paluumuuttajan opas 2010. Suomi-Seuran julkaisuja.

Tilaus www. suomi-seura.fi

Anonyymi jolla on paluu mielessä, älä ihmeessä muuta kokonaan Suomeen. Joudu liemeen sen eläkkeen kanssa.
Paras pitää kaikki kirjat siellä Ruotsissa ja oleskella tälläpuolen vain puolivuotta vuoden aikana.
Olen myös paluumuuttaja 19vuoden ruotsissa olon jälkeen, mutta olen myös ollut töissä tälläpuolen paluumuuton jälkeen 20vuotta.

Harkitsemme mieheni kanssa paluuta Suomeen 45 vuoden Kanadassa olon jälkeen. Vuokrattaisi asunto Etu-Töölöstä tai ratikka yhteyksien varrelta. Olemme molemmat eläkkeellä ja on mukavasti säästöjä joten rahallisesti pärjättäisi. Poikamme asuu etelä Suomessa perheineen. Ajatus on tosi houkuttava.. Käymme Suomessa joka vuosi joten kaikki on tuttua. Ei varmaankaan suurempaa kulttuurishokkia koettaisi. 

Onko vastaavanlaisia kokemuksia? Tietysti sopeutuminen on yksilöllistä..

Sisältö jatkuu mainoksen alla