Eläkevuosien kynnyksellä moni ulkosuomalainen kääntää suunnan sinne mistä lähti. Houkutus on suuri: äidinkieli, isänmaa, tutut asiat. Mutta perillä odottaa muuttunut Suomi ja usein kulttuurisokki. Lue paluumuuttajan muistilista!

Muuttunut Suomi on helpompi kohdata, jos on pitänyt yhteyttä läheisiin koko ajan.

Suomeen palaavien joukossa on yhä enemmän eläkeikäisiä, ja muuton syyt ovat moninaiset. Seniorineuvoja Helena Balash työskentelee ulkosuomalaisten edunvalvontajärjestössä Suomi-Seurassa ja kohtaa paluumuuttajia päivittäin.

Yksi on alun alkaenkin päättänyt palata eläkeiässä. Toinen on ollut varma, ettei palaa, mutta mieli voi muuttua. Joskus taas ulkomailla syntyneet lapset tulevat isiensä maille opiskelemaan, rakastuvat ja asettuvat tänne.
Vanhemmat seuraavat perässä. Kun omat voimat hupenevat, tuntuu yhä tärkeämmältä, että perhe ja suku ovat lähellä, Helena Balash kertoo.

Suomesta lähdettiin 1960-ja 70 luvuilla työn perässä Ruotsiin, mutta myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan sekä Keski-Eurooppaan. Suurimmat paluuvirrat ovat nyt Ruotsista ja Espanjasta.

Pohjolaan houkuttavat hyvät terveyspalvelut ja sosiaaliturva, sekä tietysti äidinkieli.

– Moni on silti kokenut pettymyksen, kun on käynyt
ilmi, että etuudet vanhassa kotimaassa olisivat sittenkin
olleet paremmat kuin Suomessa. Myös muuttunut pu­hekieli saattaa tuntua oudolta. Aina sopeutuminen ei onnistu, mutta valtaosalla on paluusta kuitenkin hyviä kokemuksia, kertoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimus­johtaja Elli Heikkilä.

Paluuta harkitsevan kannattaisi pitää säännöllistä yhteyttä kotimaahan, jotta sosiaalisia verkkoja olisi täällä valmiina. Tärkein sopeutumisapu on kuitenkin reipas asenne.

– Ei kannata ryhtyä vertailemaan maita keskenään, hetkessä eläjät sopeutuvat parhaiten. On myös hyvä varata riittävästi aikaa paluun suunnitteluun, Helena Balash vinkkaa.

Suomi-Seura on julkaissut viime vuosina opasta juuri seniori-ikäisille paluumuuttajille.

– Eläkkeet ja monet etuudet ovat heille tärkeitä asioita. Koko yhteiskunta on muuttunut. Käytännön asiat aina pankista ja lääkärissäkäynnistä lähtien on opeteltava uudelleen. Suurin yllätys on monelle silti ollut entisenlaisen yhteisöllisyyden mureneminen, Helena Balash valottaa.

Paluumuuttajat 2009

Yhteensä 8612 henkilöä, joista
55–64-vuotiaita    576
65–74-vuotiaita    290
yli 75-vuotiaita    130

Muuttajan muistilista

Ennen muuttoa

  • Avaa suomalainen pankki­tili, jonne eläkkeesi maksetaan. Ilmoita tästä eläkkeen maksajalle.
  • Tee sekä Suomessa että asuinmaassasi vaadittavat muuttoilmoitukset sekäosoitteenmuutokset.
  • Huolehdi myös postin kääntämisestä uuteen osoitteeseen.
  • Pyydä lääkäriltä potilastietosi ja lääkkeiden reseptit mukaasi Suomeen.
  • Ilmoita asuinmaasi vero­toimistoon uusi osoitteesi Suomessa.
  • Suomeen muuton jälkeen
  • Tee maistraatille kirjallinen muuttoilmoitus. Lomakkeen saat posteista ja Kelan toimistoista.
  • Täytä Kelan lomake Y 77, jolla anotaan sairausvakuutuskorttia.
  • Pyydä verotoimistoa laskemaan ennakonpidätysprosenttisi.

Lähde:
Seniori paluumuuttajan opas 2010. Suomi-Seuran julkaisuja.

Tilaus www. suomi-seura.fi

Vierailija

Senioripaluumuuttajat

Anonyymi jolla on paluu mielessä, älä ihmeessä muuta kokonaan Suomeen. Joudu liemeen sen eläkkeen kanssa. Paras pitää kaikki kirjat siellä Ruotsissa ja oleskella tälläpuolen vain puolivuotta vuoden aikana. Olen myös paluumuuttaja 19vuoden ruotsissa olon jälkeen, mutta olen myös ollut töissä tälläpuolen paluumuuton jälkeen 20vuotta.
Lue kommentti
Vierailija

Senioripaluumuuttajat

Harkitsemme mieheni kanssa paluuta Suomeen 45 vuoden Kanadassa olon jälkeen. Vuokrattaisi asunto Etu-Töölöstä tai ratikka yhteyksien varrelta. Olemme molemmat eläkkeellä ja on mukavasti säästöjä joten rahallisesti pärjättäisi. Poikamme asuu etelä Suomessa perheineen. Ajatus on tosi houkuttava.. Käymme Suomessa joka vuosi joten kaikki on tuttua. Ei varmaankaan suurempaa kulttuurishokkia koettaisi. Onko vastaavanlaisia kokemuksia? Tietysti sopeutuminen on yksilöllistä..
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.