Vinkeillämme loihdit pullista, täyte- ja kahvikakuista sekä pikkuleivistä  kymmeniä uusia herkkuja. Löydä uudet muodot, täytteet ja mausteet – ja kanna pöytään uusi leivontahittisi. Ohjeita myös keliaakikoille.

Pullat

Taikina: Tee laktoositon pulla veteen tai maitojuomaan. Rikasta taikina korvaamalla muutama desi vehnäjauhoja speltillä sitkon siitä kärsimättä. Voin ja leivontamargariinin voi korvata terveellisemmällä juoksevalla rasvalla tai rypsiöljyvalmisteella.

Muodot: Saat samasta taikinasta pitkoja, vuokapullia, korvapuusteja, pikkupullia, nissejä tai nasseja.

Täytteet: Sipaise korvapuusteihin voita, kanelia ja vaniljatomu­sokeria. Hillot tai marmeladit, esimerkiksi viikuna, luumu, aprikoosi tai omena, maistuvat aina pullan kierteissä, myös taloussuklaa- ja pähkinärouhe sopivat loistavasti täytteeksi.

Koristelu: Voitele ja ripottele pinnalle erilaisia pähkinöitä tai juhlista pullat kuorrutteella. Viimeistele jäähtyneet vuokapullat tomusokeri-kuorrutuksella, kokeile vaihteeksi ruoko- tai suklaatomusokeria. Voit myös maustaa tomusokerin vahvalla kahvilla tai mehulla tai värjätä karamellivärillä. Viimeistele kuorrute raesokerilla, paahdetuilla manteli­lastuilla tai kookoshiutaleilla.

Kahvikakut

Taikina: Voin ja leivontamargariinin voi korvata pullan tapaan valmiiksi juoksevassa muodossa olevalla rasvalla. Jauhoista kannattaa valita  erikoisvehnäjauhojen asemesta kakkuvehnäjauhoja, rakenteesta tulee kuohkeampi.

Maut: Kokeile lisätä esimerkiksi taateleita, viikunoita, aprikooseja, inkivääriä, papaijaa, ananasta, luumuja ja rusinoita. Erilaiset pähkinät sopivat myös. Kaakaolla ja jouluisilla mausteilla, esimerkiksi kaneli, inkivääri, neilikka ja piparkakkumauste, loihdit aivan uudenlaisen kahvikakun.

Koristelu: Erilaiset tomusokerikuorrutteet, nonparellit ja koristerakeet ovat kauniita kuivakakkujen pinnalla. Kuivahedelmillä saa väriä ja makua.

Pikkuleivät

Taikina: Perunajauhojen tilalla voit käyttää ohrakasta tai maissitärkkelysjauhoja. Jauhoja muuntelemalla rakennekin hieman muuttuu.
Maut: Jauhetut tai rouhitut mantelit, pähkinät tai pinjansiemenet, vaniljasokeri, kaakaojauhe, siirappi, karamellivärit ja ruusuvesi, sitruunamehu ja raastettu sitruunankuori sekä kookoshiutaleet antavat uutta makua taikinaan. Vähennä jauhoja yhteensä 1 dl, kun lisäät makuaineita.

Muodot: Tee pikkuleipiä pötköstä leikkaamalla, muoteilla tai suoraan uunipellille lusikoimalla.

Koristelu: Viimeistele makupalat pähkinöillä, hilloilla, sulatetulla suklaalla, nonparelleilla tai tomu­sokerikuorrutteella.

Täytekakut

Taikina: Munissa on taikinavaahdon salaisuus. Käytä kakkupohjaan aina huoneenlämpöisiä munia, ne vatkautuvat kylmiä paremmin. Vatkaa muna-sokerivaahtoa aina niin pitkään, että vaahto on hyvin paksua ja vaa­leaa, jolloin kakku nousee hyvin ja siitä tulee kuohkea. Käytä kakkupohjaan kakkuvehnäjauhoja.

Maut: Kevennä täytettä sesongin marjoilla ja hedelmillä. Kermavaahdon voit korvata vaahtoutuvalla vaniljakastikkeella.

Koristelu: Kuorruta ja koristele kakku juhlaan sopivalla tavalla. Erikoisliikkeistä löydät täytekakkujen koristeluun runsaasti ideoita.

Leivonnaisia keliaakikolle

Taikina: Voit muuttaa ohjeet gluteenittomiksi korvaamalla ohjeessa olevan vehnäjauhon, rukiin tai ohran gluteenittomalla jauholla.
Puhdasta kauraa voidaan nykysuositusten mukaan käyttää leivonnassa.

Muuntaessasi ohjetta korvaa 1 dl vehnäjauhoja noin 1 dl:lla luontaisesti gluteenitonta jauhoseosta tai 3/4 dl:lla gluteenitonta jauhoseosta. Taikina saa olla huomattavan löysää ja tarttuvaa. Huolehdi leipoessasi, ettei gluteenia sisältäviä ainesosia pääse sekoittumaan taikinaan.

Maut: Lisää makua ja mehevyyttä saat kahvikakkutaikinaan omenaraasteella, pähkinöillä, manteleilla tai kuivahedelmillä. Pullan voit koristella perinteisesti raesokerilla, mantelirouheella, kaneli-sokeriseoksella, värirakeilla
tai säilykekirsikoilla.

Muuta: Paista gluteenittomia leivonnaisia alhaisemmassa lämpötilassa hieman pidempään kuin tavallisia vehnäleivonnaisia.

Gluteenittomat leivonnaiset kuivuvat tavallista nopeammin. Pakasta ne kerta-annoksiksi heti jäähtymisen jälkeen, näin saat tuoretta aina tarvittaessa.

Lisää leivontaohjeita ja vinkkejä saat Keliakialiiton julkaisemasta leivontakirjasta ”Hapanleivästä Sacherkakkuun” ja internetsivuilta www.keliakialiitto.fi.

Eläkeläisillä on monia pieniä iloja, joista he työelämässä ollessa vain unelmoivat. Voi valvoa myöhään, käydä päivällä elokuvissa tai pitää yöpaitapäivän, jolloin ei edes poistu kotoa. 

Ne pienimmät ilot ovat usein suurimmat.

Kysyimme eläkeläisiltä, mikä heidän elämässään on nyt parasta. Mikä näistä ilahduttaa tai ilahduttaisi sinua eniten?

  1. Saan nukkua niin myöhään kuin huvittaa ja lukea aamulla lehteä vaikka puoleenpäivään.
  2. Voin katsella yömyöhään Netflixistä elokuvia, jos siltä tuntuu. Aamulla ei tarvitse olla pirteänä työvalmiudessa! 
  3. Liikunnalle on enemmän aikaa kuin työelämässä. Päivällä on jumpissa ja uimahallissa väljää ja mukavaa.
  4. Voin nauttia kulttuuriannoksen jo päivällä. Monissa teattereissa ja elokuvateattereissa on päivänäytöksissä eläkeläishintoja.
  5. Kokeilen uusia lounaspaikkoja. Monista ravintoloista saa päivällä eläkeläisalennuksia.
  6. Elän ex tempore -elämää. Päätän vasta aamulla, mitä teen. Ostan vaikka halvan bussilipun lähikaupunkiin ja käyn siellä retkellä.
  7. Tunnen itseni tärkeäksi. Voin hoitaa sairastunutta lastenlasta tai vaikka naapurin lasta. Auttaminen tuo hyvää mieltä kaikille.

Plussaelämää lastenlasten kanssa

Helsinkiläinen Aira Väisänen, 66, kertoo alkukriisin jälkeen nauttineensa eläkkeelläolosta.

– Olen uutisnälkäinen, uppoudun aamuisin Helsingin Sanomiin ja seuraan monia nettisivuja. Käyn pari kertaa viikossa liikunnassa, saman verran muissa ryhmäharrastuksissa. Yllättäen olen muuttumassa kulttuurimummoksi, koska saan liput elokuviin ja teattereihin päivä- tai eläkeläishinnoin. Tuntuu ylelliseltä istua elokuvissa kello 12. Opiskeluaikaisen ystävättären kanssa kokeilemme kerran kuussa uutta ruokapaikkaa. Lounasaikaan monissa ravintoloissa saa eläkeläisalennuksen. 

Aira toteaa myös olevansa onnekas, kun voi ja saa olla mukana 7- ja 4-vuotiaiden tyttärenpoikien arjessa. Hän oli itse aikoinaan kahden tytön kiireinen yksinhuoltaja, ja muistaa, että säätämistä riitti.

– Tunnen, että minua tarvitaan. Voin olla pojille yhtenä lisävoimavarana toisten isovanhempien lisäksi. Pääsen taas leikkimään piilosta ja tutustumaan poikaenergiaan!

Vuorotyötä tekevien vanhempien päivät vaihtelevat ja venyvät. Airalle napsahtaa yleensä pari iltapäivää viikossa, joskus lauantai tai sunnuntai tai muutama sairaspäivä.

– Nämä eivät rasita minua yhtään. Läheisyys tuo iloa puolin ja toisin.

Aira on huomannut, että eläkkeelläkin pitää olla sovittuja aikatauluja, tapaamisia ja tapahtumia. Muuten viikoista tulee pelkkää löysää puuroa. Elämänlaatu on paljolti oman uteliaisuuden ja aktiivisuuden varassa.

– Varsinkin yksinasuvan on opeteltava sitkeästi itsensä johtajaksi, koska työpaikan pomo tai kukaan muukaan ei enää kerro, mitä tänään tai huomenna pitäisi tehdä. Ja silti parasta on arjen väljyys, mahdollisuus tarttua yllätyksiin, katsella rauhassa pihlajassa herkuttelevia tilhiä tai lukea kirjaa vielä silloinkin, kun työikäiset menevät nukkumaan.

Kuntoilua ja kirjoittamista

Järvenpääläinen Raili Ojala-Signell, 67, löysi kuntoilun vasta eläkkeellä, vaikka pyöräily ja kävely ovat aina olleet osa arkea.

– Menin kolmen kuukauden ohjattuun ryhmään, jossa opetettiin kädestä pitäen eri liikuntavaihtoehtoja. Liikkumisesta tuli osa arkeani. Nykyisin käyn ainakin kolmesti viikossa jumpissa tai kuntosalilla. Senioreiden ohjattu kuntosalitreeni on tuonut elämääni uusia ystäviä. Myös talviuinti on tärkeää. Loka-huhtikuussa käyn jumpan jälkeen avannossa, Raili kertoo.

Kirjoittajaryhmät ovat täynnä eläkeläisiä, joilla vihdoin on aikaa tutkia muistiinpanoja ja vanhoja valokuvia. Raili kirjoitti omakustanteena elämänkertansa vuonna 2014 ja ystävänsä Aunen elämänkerran vuonna 2016. Raili on kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, ja työtäkin hän teki kuulovammaisten parissa.

– Olen skannannut sukulaisten ja tuttavien valokuva-albumeita lapsuuteni ja nuoruuteni Säynätsalon kuurojen yhteisöstä, retkistä, juhlista sekä vierailuista. Kuvia on noin 1500, ja aion tehdä niistä Ifolorin ohjelmalla valokuvakirjan. 

Raililla on etäavomies. Molemmat elävät omissa kodeissaan 40 kilometrin päässä toisistaan.

– Se on meille paras ratkaisu. Arkipäivät rauhoitamme omille jutuillemme. Viikonloput ovat yhteistä aikaa, jolloin harrastamme kulttuuria, ystävien tapaamista, mökkeilyä ja puutarhanhoitoa.

Uusi, hyvä elämänvaihe

Mikkeliläinen Heikki Kupiainen, 63, on ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä elokuusta 2015  lähtien.

– Sain osa-aikaeläkepäätöksen 60-vuotiaana. Se ei tullut yhtään liian aikaisin, Heikki toteaa, ja kertoo kokemusten kahdesta kevennetystä työvuodesta olleen pelkästään myönteisiä.

Työ, lepo ja palautuminen olivat oikeassa suhteessa. Työ ei vienyt kaikkea energiaa ja toimintatarmoa.

Heikki Kupiainen.
Heikki Kupiainen.

– Työskentelen lukion historian ja yhteiskunnallisten aineiden lehtorina ja jaksan nyt nauttia aiempaa paremmin työstäni. Työntekoon on palannut iloisuus, rentous ja letkeys - jopa tilannekomiikkakin saattaa toimia.

Ja mikä parasta: vapaa-ajalla Heikki jaksaa puuhastella ja harrastaa. Puuhaa riittää kotitarpeiksi omakotitalossa ja loma-asunnolla. 

– Kuntoilu raikkaassa ulkoilmassa on hyvä vastakohta siisteille sisätöille. Virtaa liikenee niin vanhoille kuin uusillekin harrastuksille. Päivänokoset ovat uusi ylellisyys – samoin kiireettömät aamut. Tästä mieluisasta elämänvaiheesta on hyvä siirtyä aikanaan täyseläkeläiseksi melko hyväkuntoisena, vireänä ja tyytyväisenä.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein