Suunnittelen jääväni osa-aikaeläkkeelle, jättäväni nykyisen työni ja ryhtyväni osa-aikayrittäjäksi. Kuinka yrittäjäeläkevakuutusmaksuni määräytyy? Kontrolloidaanko työaikaani ja yritystuloani ja miten? Opettaja

En tiedä, mitä suunnittelet työajan suhteen, mutta kyllä osa-aikaeläke edellyttää osa-aikatyöhön siirtymistä. Työaikaasi yrittäjänä on eläkelaitoksen hankala valvoa, mutta työtulojasi se kyllä tarkkailee.

Jos siirryt opettajan työstä osa-aikaeläkkeelle yrittäjäksi, sovit eläkelaitoksen kanssa yrittäjän eläkelain mukaisesta työtulosta. Tämän vahvistetun työtulon on oltava ainakin 35 prosenttia ja enintään 70 prosenttia aiemmin vakiintuneesta ansiotasostasi.

Yel-maksusi määräytyy vahvistetun työtulon perusteella. Uutena yrittäjänä saat neljän ensimmäisen vuoden ajan alennusta yel-maksusta: se on alennettuna 16,8 prosenttia työtulosta, normaalisti 22,4 prosenttia.

Eläkelaitos seuraa vuosittain, että työtulosi säilyy samana. Muista, että mahdollisista muutoksista sinun on itse ilmoitettava eläkelaitokselle etukäteen. Osa-aikaeläkettäsi voidaan muuttaa taannehtivastikin, ja liikaa maksettu eläke peritään aina armotta takaisin. Verotiedoista eläkelaitos voi tarkistaa, että vahvistettu työtulosi vastaa todellisia tulojasi.

Helsinkiläinen Sinikka Klemettilä kyllästyi vanhan auton jatkuvaan korjaamiseen. Uusi auto hankittiin määräaikaisella vuokrasopimuksella. 

”Viime kesän reissu Helsingistä Jäämerelle oli vanhalle Sitikallemme liikaa. Varanginvuonon rantatiellä Norjassa sattuneesta rengasrikosta tuli vikakonserton alkusoitto. Vuoden lopussa laskin, että korjauksiin ja huoltoihin oli mennyt noin ­4000 euroa.

Olimme miehen kanssa yhtä mieltä siitä, että Citröen C3 vuosimallia 2004 oli meidän autonamme tullut tiensä päähän, vaikka ajokilometrejä oli vain ­­ ­130 000. Me olimme ajaneet reippaasti, mutta auto oli aiemmin ollut nuukasti köröttelevän eläkeläispariskunnan mökkikärrynä ja kauppakassina.

Harkitsimme 6–8 vuotta vanhan Rellun tai Sitikan ostoa.

Selasimme vaihtoautojen luetteloja verkossa ja harkitsimme 6–8 vuotta vanhan Rellun tai Sitikan ostoa. Sellaisen olisi saanut 6 000–7 000 eurolla. Mutta kun emme ymmärrä autoista tuon taivaallista, käytetyn ostamiseen liittyvä arpapeli alkoi arveluttaa. Emmekä tällä kertaa viitsineet vaivata viisaampia tuttujammekaan kaveriksi autokaupoille.

Sähköä peliin

Vuoden alussa havahduimme autoliikkeiden kampanjoihin, joissa luvattiin uusia autoja käyttöön ilman käsirahaa, jopa alle 200 euron kuukausihintaan ja niin, että auton voi palauttaa liikkeeseen sopimuskauden jälkeen. Tajusimme, miten valtavaa murrosta koko liikenteen maailma nyt elää. Käytetyn auton ostaminen alkoi tuntua menneen maailman vaihtoehdolta.

Mutta mikä merkki, malli, polttoaine? Mistä autoliikkeistä saisi taloudellisesti sopivimman rahoitusjärjestelyn?

 


 

Merkin valinta kävi yllättävän nopeasti. Kävi ilmi, että Toyotat ovat vuosikausia olleet testeissä vähiten korjauksia vaativia autoja. Tarkemmassa määrittelyssä auttoi miehen ystävä, joka neuvoi ottamaan Toyota Yaris 1,5 Hybridin automaattivaihteilla. Sanoimme kiltisti joo – mieheni, joka ei ole koskaan ajanut automaatilla, ja minä, joka olen aina ajatellut, että vaihteet ovat ainoa mielenkiintoinen asia autossa.

Bensankulutuksen seuraaminen on suurta hupia.

Autoliikkeessä hiottiin sopimus. Vanhasta autosta ropsahti romutuspalkkio, ja maksamalla 3 000 euron käsirahan saimme kuukausieräksi 204 euroa. Hintaan kuuluu kaksi vuosihuoltoa, ja mahdolliset viat menevät kolmen vuoden takuun piikkiin. Kolmen vuoden kuluttua voimme palauttaa auton liikkeeseen tai lunastaa sen itsellemme maksamalla sopimukseen nyt kirjatun summan kerralla pois tai tekemällä siitä uuden osamaksusopimuksen. Jos jälleenmyyjä voi hyvittää autostamme sovittua loppuhintaa isomman summan, voimme käyttää erotuksen käsirahana uuden Toyotan hankintaan.

Autoliike velvoitti superkaskon ottamista. Siihen piti lisätä lasiturva, koska auton monia hienouksia ohjaileva tietokone on sijoitettu tuulilasiin. Vakuutusmaksut ovat nyt suuremmat kuin vanhassa autossa, mutta ajoneuvovero pieneni 221 eurosta 91 euroon. Maksamme pakollisia maksuja nyt yhteensä 748 euroa vuodessa entisen 706 euron sijaan.

Kätevästi kaupungilla

Pomppasimme takamatkalta uudenlaiseen automaailmaan. Auto käynnistyy nappia painamalla ja moottori on sähköllä käydessään lähes äänetön.

 


Bensankulutuksen seuraaminen on suurta hupia ja motivoi rauhalliseen ajoon. Bensaa menee selvästi enemmän kuin valmistaja lupaa, mutta silti vähemmän kuin ennen, erityisesti kaupunkiajossa. Maanteillä kulutus on keskimäärin viisi litraa satasella.

50 prosentin alennus pysäköintimaksuihin oli iloinen yllätys.

Pieni auto on kaupunkiliikenteessä kätevä. Helsingin kaupungin hybridiautoille tarjoama 50 prosentin alennus pysäköintimaksuihin oli iloinen yllätys.

Uutta tekniikkaa on kyllä niin mahdottomasti, että ohjekirjaa saa räplätä huolellisesti oppiakseen kaikkien vipstaakien säädöt. Reissu kerrallaan."

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 8/2018.

Lue myös:

Rahaa Romusta

Kuusen alla nuokkuvalla autovanhuksella voi olla yllättävästi arvoa, jos sen vaihtaa tänä vuonna uuteen vähäpäästöiseen autoon. Valtion tukema romutuspalkkiokampanja on tarkoitettu uudistamaan vanhaa autokantaamme vähäpäästöisemmäksi.

Edellisen kerran kampanja järjestettiin vuonna 2015. Sen kokemusten perusteella romutuspalkkio mahdollisti uuden auton hankinnan sellaisillekin henkilöille, joille se ei muuten olisi ollut mahdollista.

Romutuspalkkion suuruus on 1500 tai 2500 euroa. Sen saa, kun vie omistamansa tieliikennekäytössä olevan henkilöauton romutettavaksi.

Palkkion suurus riippuu ostettavasta autosta. 1500 euron palkkion saa, jos uuden auton hiilidioksidipäästöt ovat enintään 110 g/km. Suurempi palkkio on tarkoitettu tukemaan ladattavien hybridien tai täyssähköautojen ostamista. Palkkion saa myös E85-etanoli- ja kaasukäyttöisille autoille.

Kampanja on voimassa elokuun loppuun asti. Palkkion saa, jos vanhan auton romutustodistus ja uuden auton tilaussopimus on päivätty tammikuun alun ja elokuun viimeisen päivän välillä.

romutuskampanja.fi

Liikuntarajoitteisen Raini Mäntysalon uusi koti on suunniteltu alusta lähtien esteettömäksi. Remonttiin liittyvien tukien hakeminen oli työlästä, mutta lopputulos palkitsee.

Tulikohan tuo uuni nyt vähän liian alas, Raini Mäntysalo, 76, pohti heti, kun uuden kodin uuni oli asennettu.

Asentaja ihmetteli, oliko kymmenellä sentillä väliä. Kyllä oli, sillä nyt tehtiin juuri Rainille sopivaa kotia. Hän sairastaa nivelreumaa ja osteoporoosia ja liikkuu kotona kepin ja rollaattorin kanssa. Tavallisessa keittiössä moni asia on hänelle liian korkealla tai matalalla.

”Jos teen kakkutaikinaa, kädet väsyvät.”

– Jos vaikka kakkutaikinaa teen, kädet väsyvät, kun ne eivät enää nouse. Varsinkaan, kun olen mennyt osteoporoosin takia monta senttiä kasaan, Raini sanoo.

Vastavalmistuneen kodin keittiöntasot ja yläkaapit ovat tavanomaista matalammalla. Kaikki alakaapit ovat ulosvedettäviä, kevyesti liukuvia laatikoita, ja sekä uuni että astianpesukone ovat käyttökorkeudella. Hanassa on pitkän vivun lisäksi kätevä painallusnappi, ja pistorasiat ovat keittiön pöytätasoissa.


Savon pistorasiat on upotettu työtasoon, jolloin pistokkeet on helpompi työntää paikoilleen.

Koko koti märkätiloja ja vaatekaapin liukuovia myöten on suunniteltu niin, että Raini pärjää siellä yksin. Kun hän edellisessä kodissa jatkuvasti löi varpaansa kylpyhuoneen metallikynnykseen, täällä rollaattori rullaa joustokynnyksen yli. Vessan ja kylpyhuoneen seiniä kiertävät tukikahvat, ja jopa bideesuihkun painike on peukalon puolella. Wc-istuin on tavallista korkeampi, 46 senttiä.

Pulmana kynnykset

Rainin remontin hoitivat lapset. Rainin tyttärellä Pirjo Mäntysalolla on keittiöliike, ja hänen kokemuksestaan oli paljon hyötyä. Ilman lasten apua Raini tuskin olisi saanut haettua tukeakaan, johon hänellä on vammaispalvelulain nojalla oikeus. Kunnan on korvattava vaikea­vammaiselle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Raini asui aiemmin poikansa kanssa, mutta viime vuonna päätettiin etsiä hänelle oma koti. Aluksi mietittiin maan tasossa olevaa rivitaloa, mutta kävi ilmi, että Raini ei päässyt niihin edes sisään.

”Lähes kaikissa pientaloissa on yksi tai kaksi porrasta.”

Ongelma on huomattu myös Vanhustyön keskusliitossa, joka avustaa ikäihmisiä asumiseen liittyvissä muutostöissä ja korjausavustuksissa.

– Lähes kaikissa pientaloissa on yksi tai kaksi porrasta, sanoo korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso.

Asunto löytyi lopulta Espoon Soukasta kerrostalosta. Siinä oli jo valmiiksi liuskat ja invahissi, jolla pääsee ulko-ovelta puoli kerrosta varsinaiselle hissitasanteelle.

Tukea muutostöihin

Asunnon sisätilojen suunnittelu käynnistyi kunnan vammaispalvelun toimintaterapeutin käynnillä syksyllä 2017. Hän arvioi, mitä muutostöitä ja välineitä asuntoon tarvittiin. Lisäksi Mäntysalon luona kävi sosiaalityöntekijä ja ikääntyneiden ihmisten palveluohjaaja.

– Kaikki olivat todella mukavia. Se vähän ihmetytti, että toimintaterapeuttikin puhui koko ajan nykytilanteesta, vaikka vammaispalvelulaki neuvoo miettimään myös tulevaa, Pirjo Mäntysalo sanoo.

Yli 65-vuotiaat voivat hakea korjausavustusta Aralta.

Toimintaterapeutti ei Pirjon mukaan esimerkiksi suositellut 58 senttiä leveiden oviaukkojen leventämistä, koska Raini pääsee kulkemaan niistä minirollaattorilla. Entäs jos hän joutuu pyörätuoliin?

Esteettömyysremontteihin annettavien tukien ja korjausavustusten tavoitteena on saada ihmiset asumaan kotonaan pidempään. Yli 65-vuotiaat voivat hakea korjausavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta. Sotainvalideille on oma järjestelmänsä.


Sivulle avautuva Electroluxin uuni on asennettu oikeaan käyttökorkeuteen. Kalusteet ja laitteet toimitti keittiö liike Blau.

Aran korjausavustusta voi saada myös ennakoiviin muutostöihin.

– Jos asuu rintamamiestalossa, jonka pesutilat tai portaat ovat hankalia, kannattaa miettiä, millä korjauksilla ne saisi esteettömiksi, sanoo korjausavustusyksikön päällikkö Hanna Koskela Arasta.

Aran korvausavustuksia jää vuosittain käyttämättä, koska ihmiset, varsinkaan yksin asuvat vanhukset, eivät tiedä niistä.

– Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat vähintään eteenpäin. Meiltä saa neuvoja myös siinä tapauksessa, että on itsellä varaa maksaa remontit. Turhaa soittoa ei ole, Jukka Laakso sanoo.

Suurimpia kaupunkeja koskevan tilaston mukaan vuonna 2016 vammaispalvelulain nojalla myönnettyjä avustuksia maksettiin keskimäärin 1310 euroa per asiakas. Aran myöntämät korjausavustukset ovat keskimäärin 5 000 euroa.

– Jos vaihtoehtona on esimerkiksi palveluasunto, remontit eivät ole yhteiskunnalle hyötyyn nähden kovin kalliita. Plussana on henkinen puoli, kun ihminen voi asua kotonaan, Hanna Koskela sanoo.

Hyvät neuvot tarpeen

Mäntysalot tekivät alkuperäiskuntoiseen 1970-luvun kolmioon kokonaisremontin, joka maksoi noin 750 euroa neliöltä. Toimintaterapeutin suosituksiin perustuvien muutostöiden hinta oli Pirjo Mäntysalon laskujen mukaan reilut 18 000 euroa, josta kunta korvasi noin 11 000 euroa.

Erotus johtuu muun muassa siitä, että kaupungin kilpailuttaman urakoitsijan tarjous ja tarvikkeet olisivat olleet edullisemmat kuin Mäntysalojen valinnat. Lain mukaan liikuntarajoitteinen saa päättää, teettääkö muutostyöt itse vai jättääkö kaupungin tehtäväksi, samoin kuin sen, mitä muutostöitä tekee. Kaupunki korvaa kuitenkin vain välttämättömiksi ja kohtuullisiksi katsomansa kustannukset.

”Pitää kokeilla, mikä korkeus itselle toimii.”

Mäntysalot saivat kuulla kaupungin hyväksymästä urakoitsijasta vasta töiden jo alettua, eikä tämä olisi ollut heti saatavillakaan. Muutostöillä oli kiire, koska Mäntysalot halusivat tehdä koko asunnon toimivaksi ja esteettömäksi samalla, kun muukin remontti tehtiin.

 


Life-altaassa on tukikahva valmiina.

Materiaalien ja valintojen turvallisuudesta Mäntysalot eivät halunneet tinkiä. Esimerkiksi lattiassa on edullisemman laminaatin sijaan parketti, koska se on laminaattia lämpimämpi ja pitää jalan alla.

Prosessi opetti paljon. Valmista tietoa perusteellisista esteettömyysremonteista oli vaikea löytää, mutta vierailu Toimiva koti -yrityksen apuvälinemyymälässä oli hyödyllinen, samoin esteettömiä kylpyhuonetuotteita valmistavasta Korpinen Oy:stä saadut neuvot. Työmaalla kannatti käydä usein asennusvaiheessa.

– Ihmiset ovat eri pituisia, joten pitää kokeilla, mikä korkeus itselle toimii, Raini Mäntysalo vinkkaa.

Mitä maksoi?

Keittiökalusteet ja koneet 6 400 e

Kylpyhuoneen kalusteet, tukikahvat ja hana 2 300 e

Wc:n kalusteet, tukikahvat ja hana 1 440 e

Joustokynnykset 150 e

Komeroiden saranat ja vetimet 300 e

Asennustyö 7 500 e

Yhteensä 18 090 e

Lue myös:

Ara eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus antaa avustusta yli 65-vuotiaille sellaisiin vakituisen asunnon korjaustöihin, jotka edistävät kotona asumista. Tällaisia voivat olla myös rakennustekniset korjaukset, kuten vuotava katto. Avustusta voivat saada myös taloyhtiöt esimerkiksi hissin rakentamiseen.

Aran korjausavustusta on haettava ennen muutostöiden aloittamista. Hyväksytyistä kustannuksista korvataan pääsääntöisesti 50 prosenttia.

Avustusta voi saada hakija, jonka bruttotulot ovat enintään 1760 euroa kuukaudessa ja varallisuus oman asunnon lisäksi alle 10 000 euroa. Veteraanien tuloraja on korkeampi.

Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnan korvaamaan välttämättömien asunnon muutostöiden ja välineiden kohtuulliset kustannukset henkilölle, jolle liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden takia erityisiä vaikeuksia. Tuen saamiseen ei ole varallisuus- tai ikärajaa.

Korvausta haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta viimeistään kuusi kuukautta kustannusten syntymisestä. Etukäteen tehty arviointikäynti auttaa tarvittavien muutostöiden ja kustannusten hahmottamisessa. Urakan voi antaa myös kunnan hoidettavaksi.

Vanhustyön keskusliiton alueelliset korjausneuvojat auttavat korjausten suunnittelussa ja molempien avustusten hakemisessa. vtkl.fi

Aran korjausavustusten puhelinpalvelu 029 525 0818. ara.fi