Kun metsiköstä astuu venerantaan
kokee sisäistä värinää
niin uskomattoman kaunis
on eteen aukeeva maisema tää.

Juuri nyt ovat
kaislatkin hiljaa,
vedenpinta ei hievahdakkaan.
Saaren takaa ui sorsaperhe,
emo ohjailee poikasiaan.

Veneen tuhdolle äyskärin viereen
on pakko hetkeksi istahtaa.
Syvään hengittää sisään ja ulos
tätä herkkää tunnelmaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vähitellen viriää tuuli,
veteen laineita piirustaa.
Kaislat kahisten kehoittavat:
sun aika on on paatillasi
ulapalle suunnistaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla