Lapseni muuttivat jo pois
omaa elämäänsä aloittamaan
Minkälaisin eväin he lähtivät
Riittikö rakkaus paikkaamaan
niin monet vaikeudet ja surut.
annoinko tarpeeksi turvaa,
silloin kun elämä ahdisti.
Lämpöä silloin kun yksinäisyys
valtasi ja pelot pitivät otteessaan.
Osasinko lohduttaa tuoda
uskoa ja toivoa tulevaan

Tiedätte kuitenkin jokainen
aina on koti jonne tulla
Aina on äidin syli avoinna
Aina on ymmärtäjä, kuuntelia
lämän teillenne
Aina on rukoilija lapsilleen

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla