Kevään koittaessa omenapuu puhkeaa kukkaan
valkoiseen huntuun.
Niin äitikin nuoruutensa keväässä
oli valkea morsian.
Kesän kuluessa omenapuu kasvattaa
punaposkisia hedelmiä.
Äiti aloittaa Luojalta saamansa tehtävän
synnyttää,kasvattaa lapsiansa,
suojelee pahalta maailmalta
vointinsa mukaan.
On onnellinen tehtävässään vastoinkäymisissäkin.
Samoin puu vahvoilla oksillansa kannattaa
hedelmiään myrskytuulessakin.
Ja niin saapuu syksy.
Omenapuu antaa kasvattamansa hedelmät
ihmisten ravinnoksi.
Äiti antaa lapsensa maailmalle
kaivaten,rukoillen puolestaan.
Puu seisoo yksinäisenä pihamaalla.
Äiti katsoo kohtalotoveriaan surullisena.
Työ on tehty,tehtävä suoritettu.