Kuin soisi kielojen tuoksu?
kaatuneen männyn rungolle istun
aurinkoisen metsän syliin.
Alkaa ajatukseni mitata,
huomiovalot syttyä,
suunta ajatusten kiitoradalle,
on tilaa avarasti auki.

Hengästymättä juoksevat unelmat
vihreässä huminoivassa metsässä,
askeltavat aurinkotuoksut neulaspoluilla,
jo sammalet vanhoja peitellä ehtii,
marjat puolukkavarvuissa
runsaudessaan punastuvat,
on lumoavaa muurahaiskeon elämä.

Mäellä tuoksuvalla unelmiini kurotan niin
kuin mäntyjen latvustotkin, kohti korkeutta.