Sanoillas minuun sukelsit
sieluni syvimmät poimut
annoin avata solmut
annoin sinun etsiä
löytää yhdessä iloita
ansaan laitoit suljit
annoin sinun hallita,
sitten sukeltui myrsky
sulki ovet lähteissään
kaikki lujasti lukkiutui,
uskoin elämän lakiin
-antaessaan saa...
mikään noita lankoja
ei katkaise..yhdistää
meitä loppuun asti
Elämän Rakkaus
koskaan ei se katoa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muutama pilkku siellä täällä auttaisi hahmottamaan. Ikään kuin katkaisisi sanat ajatukseksi. Helpompi olisi runoihin tottumattoman hahmottaa.
Minä pidin runosta. Jos antaa toiselle luvan avata sielun syviä solmuja, syntyy yhteys, joka ei katkea, vaikka tiet johtaisivat eri suuntiin

Kyllä mielestäni valone kirjoittaa hyvinkin selkeästi.
Paljon samoja ajatuksia kuin minullakin....

Runoissa ei aina tarvitse olla riimityksiä..
Sanoma on tärkein..

Sisältö jatkuu mainoksen alla