Viittisköhän huomenaamulla ees petistä nousta,

jos jäiskin siihen - menis lakkoon, pyllistäis

koko helahoidolle tai sitten pomppais viideltä

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

pystyyn, kirmais ulos, menis metsätielle,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

kivenmurikoita potkiskelis, viheltelis, syljeskelis.

Joskus on vaan niin, että kaikki ketuttaa.

Joutuu katsomaan vierestä kun muut tekee,

muut nostaa vaikka hevosia, muut hymyilee

kuin hevoset, muut muuttaa muualle.

Menkööt, minä pidän pienet piirini, sammaloidun.

Ärjyn ja ähellän, la, la, laa... Haamut, hakekaa...

Kohta kävelen yöhön, otan vuoron pöllöltä, huhuan.

Jätän koko muun maailman nukkumaan, panen

vekkarin vesiämpäriin - siitäs saitte "lähimmäiset",

enkä mene vannomaan vaikken enää palaisikaan...

Vierailija

Surku ettei väellä ole mitään muuta kun pitää pinnalla näitä entisiä runoketjuja, jatkeeksi laitetaan pari tyhjää sanaa ja taas vanha ralli pyörii. Entisillä lämmitellään kun ei osata sanaakaan omin avuin kertoa.

Eikö teitä miellytä keskusteluketjut? Miks roikutte näissä runoissa vaikka puhutte ihan puutaheinää?

Olipas hauskuuttava kommentti. Ja otsikko myös.

Vierailija

Eikö olekin aika kumma että näitä Määttäs-muisteloita ja samaa ja samaa saa nostella pintaan mutta Juulin ketjuun tulee rähinät jos on entisten kirjoitusten uusintoja? Onko se pärstästä kiinni kuka saa roikkua vanhassa ja kuka ei?

Määttäsen runot ovat hänen näköisiään, se on ihan ok. Muidenkin soisi voivan olla omanlaisiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla