Olen jälleen kuin venho virralla,tuuli purttani vie kuten tahtoo.
Vaikka koittaisin kiertää karikot,kiviin suuriin se kuitenkin sattuu.

Yllä siintävä taivahankaari,pilvet tummat on peittäneet sen.
Tuuli ulvoo ja sadetta saadaan,milloin suvannon saavutan.

Taivaanrannalla kultainen pilvi,kultareunat sen aurinko saa.
Peittyy aurinkoon musta tuo taivas,valon elämä uuden saa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mieli apea aukeaa riemuun,ilon säteitä välkehtii.
Onnen pieniä pipanoita,niitä polulla hyppelee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eipä elämä enempää antaa voi,kun vuosia muistelen noita,
niitten virassa purteni matkata voi,ja kierrellä karikoita.
Myös levätä suvannon saavuttua ja vuolaassa virassa juosta.

Näin matka jatkuu ja vaihtelee,se elämänvirran on juoksu.
Miten itsekukin sen kokeekin,ei koskaan lopu tuo juoksu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla