Ihminen luojansa luoma

elämän ahjossa kärventyy

milloin siipien kärjet mustuu

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

milloin silmä samentuu

Sisältö jatkuu mainoksen alla

milloin olkavarsi taittuu

joskus taas selkä murtuu

Mutta mielen sopu tuohon

taipuilee vasta sitten kun

sanallinen arkku vaimenee

Mutta sitä enne suustaan

suoltaa kipunsa kireät

mielensä matalan saastan

kohti ihmistä tuntematonta

loukkaa valheilla joutavilla

kieroilla sanoilla katalilla

Noin hän tasoitusta elämäänsä

noukkii että ei itseään niin

tuntisi muuntaneen täydellisetä

epätäydeksi ihmisen muotoiseksi

heikkoksi vajaaksi ihmiseksi

Heikkous ihmisen on

se niin inhimillistä oivaa

että jossain välissä

alkaa kellot soimaan...

Koetin etsiskellä harrastus-osiota, kun kaipaan apua ristikon täyttämisessä. Enpä löytänyt, kai se on jossain silppusäkin pohjalla.

Tämä "Epätäysi" valikoitui sitten sopivimmaksi, kun minulla on Turun Sanomien Extra-ristikko 45 vielä kesken (ei valmiiksi täytetty).

Siinä on selitteenä: "itikoista", ja siihen näyttäisi minulla tulevan vastaukseksi "rakka".  - Mutta eikö itikkaparvi ole "räkkä", ja rakka taas  jonkinlainen kivikko.

Isänpäivä-terveisin:

"Ristilukki"

Sisältö jatkuu mainoksen alla