Rakkaus se ei aina riitä.
Halu auttaa ei ole tarpeeksi.

Jos vastassa on sairaus,
joka tekee ihmisen voimattomaksi.

Ärtymys, viha tunteiden purkaus,
ne pelottavat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Auttaako jos annan asioiden olla,
tiedän ettei tämä ole jatkuvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Molemmat haavoilla,
kuinka hainkaan vertaistukea.

Mutta en haluaisi lopettaa
liian helpolla.

Mutta mitä tehdä jos toinen
vetäytyy,eristäytyy ei puhu.

Onko tämä vain välivaihe,
huijaanko itseäni että kaikki
kuitenkin muuttuu paremmaksi.

Kaipuu toisesta aikuisesta,
ihmisestä jolle voin jakaa
ne kipeimmät asiat.

Mutta kun mieli on paha,
putoanko vielä syvemmälle.

Olen niin surullinen niin loppu.
Minä haluan auttaa, tukea.

Mutta jos olemme liian erilaisia,
vaikka paha olo on yhteinen.

Mutta miten auttaa,
jos auttajasta tulee auttaja.

Minä en ole vahva,
ja ystävästäni pelot ovat
saaneet liian suuren otteen.

Minä kaipasin tukea,
ihmistä kelle voin puhua.

Suureen yksinäisyyteeni
ihmistä joka välittäisi.

Jumalani miksi teet esteitä.
Miksi minulla ei saa olla ihmistä.
Ystävää joka tukisi, kantaisi.

Muistot olen pitänyt kauniina,
puhunut kauniisti,
kunnioittanut.

Mutta yksin en vain jaksa
tätä ohdakkeista polkua.

Sinä lähetit ystävän,
joka tuki, joka piti kiinni
kun tuntui että elämänlanka
oli liian heikko.

Herra minä en ole vahvistunut.
Minulla ei ole ketään.
Jos tämän ystävän otat pois,
elämä on harmaata.

Ystävän kanssa on helppo
jakaa surut.
Minä rukoilen.
Vahvista meitä.

Anna voimaa, paranna.
Yksin en selviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla