Menneet pois mielestäni siirrän,
niin kauas,että unohduksen lumi ne peittäisi.
Rakentaisin muurin, korkean,
turvaverkoksi elämän.
Niin toivon, pumpulin kevyttä,
lempeää päivää.
Joka päivästä. Aina.
Murheet,pelot, epävarmuuden ajat,
ne lastaan ajatusteni laivaan.
Suljen silmäni, ja laiva on lähtenyt,
raskaassa lastissa.
Elämä on ihanaa,
ruusuilla tanssimista,
yötöntä yötä.
Vihdoinkin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla