Yön sydännä
kuuntelen hetken ääniä hiljaisuuden keskellä,
katselen varjoja, jotka tanssivat huoneen seinällä,
ja hiipivät hiljaa piiloihinsa.
Tätäkö se on? - nautin joka hetkestä.
Ja suljen silmäni tietäen, että hiljaisuuden katkaisee taas kohta
ääni – ääni, jota odotin niin monta vuotta.
Nukahdan – onnellisena hymyillen.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
