Tämä runo on "tositarina". Pieni poika kertoi äidilleen , että kuu hymyili hänelle. Kirjoittaja on oma äitini ja poika veljeni n.5v. Minä en ollut vielä syntynytkään. löysin runon äitini päiväkirjoista. Tämän julkaisu olisi muisto edesmennelle äidilleni.

Taivahalla kurkistelee pöyreeposki täysikuu
poika sille naureskelee katsomaan sit innostuu.
Istuu hiljaa pöydän luona avaruuteen tuijottaa

Hymyilee hän silloin tällön käskee kuuta vastaamaan
Tottakaihan täysikuukin pojalle käy vastaamaan
Hymyllänsä lämpöisellä pitää pojan valveillaan
Pilvi pieni joskus vainen hymyt hetkeks`hälventää
Mutta vieno iltatuuli heti apuun kiirehtää

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pakkaspoika piirtelevi somat kukat ikkunaan
kuutamossa kimmeltelee taivaan tähti mallinaan
Silläaikaa hymyilynsä täysikuukin vaimentaa
Poika pieni pöydän luona höyhensaareen matkustaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yst.ter.Pirkko Lehto-Järvinen puh. 040-7733623 Tampere
Äitini Elli Lehto
P.S. Jos sattusi ,että julkaisisitte, niin mahdollisen palkkion voisi lahjoittaa syöpäjärjestölle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla