Mökkini portailla istuskelen,muistelen aikaani lapsuuden.Mummoni luona olin onnellinen.Itsekin ajanmyötä lapsia sain,aikaa vain ei ollut,työtä muualta hain.Olin viikonloppuisä vain.Aika kului,lapset varttui,itsellenikin ikää karttui.Jos voisin ajanratasta taakse pyöräyttää,en tiedä,oisko tarina totta tää.Lapsenlapseni suurta iloa papalle tuo,onkireissut ja marjamatkat nuo.Sienet sateessa poimimme,mummille mukaan kukat koriin otimme.Lasten ilo,nauru,tää,oli niin lämmittävää.Vastanteot,saunapäivät,lasten mieleen varmaan jäivät.Heinäkuussa mustikkasuut,papan pinotut saunapuut.Kun omaa ukkiani muistelen,luulen,että enhän vanha ole en.Tässä hiljaa mummin kanssa kuljetaan,ja jälkipolven puolesta hiljaa rukoillaan.0-vuotiaasta sataseen,sitten jo taaksepäin mä meen.Elämänkaari,olkoon se mikä vain,ihanan elämän elää sain.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla