Taas havahdun hetkeksi
välähtäen syttyvä lamppu
hetken lohtu
valoni joka saa
näkemään kauaksi
olentasi siinä valossa
ajatuksieni solmuissa
avautuu voimastasi
jäät varjoksi vaikka
tunnen kätesi otteen
sitä ei muuta vuodenaika
syys-sade pyyhi pois
sieluuni olet paneutunut
sanoisiko aika irti pysyvää

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla