Jos joskus luulit,
että kauaksi luotasi kaikkosin
oli se kaihomielen harhaa vain.

Sillä vaikka itseni sinusta toisinaan erotin
jätin sieluni palasia päiviäsi piristämään.

Jätin tuoksuni huoneisiisi,
vaatteitani nurkkiisi,
ääneni korviisi
ja toivon, että kuvani mieleesi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

En sinua yksinkään raaskinut jättää,
joten annoin osan itsestäni
jäädä kasvamaan sisääsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

En ehkä koskattaa kehoasi joka hetki saa,
mutta sydäntäsi en päästä koskaan
rakkauttamme unohtamaan.

Missä se sellainen kulttuuriosio on
Eikös tämä ole juuri se mihin voi laittaa
omia mielipiteitään
Ihan hyvä runosi on, pieni arvoitus ei
pahitteeksi, jää lukian mietittäväksi

Lainaus:

Eikö runoarvioinnit voisi laittaa kulttuuriosioon, niin kuin tässä
välillä jo tehtiinkin?

ja mene sä sinne omaan osioosi sormi pystyssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla