Kaik' tunnen kaipuuni ikävän
muuntaa mustaa sydäntäin
kaik' tunteet esille riepottaa
syyttää ajatusta toista kieputtaa
"lakaa jo huhuilu mieles matkan",
Tältä istumalta astun lähden
tähden hänen vain sieluni kaipaa,
annan lentää tuulettaa tuhat ikävää
tuuliin pilviin taivaan tarhojen taa
Tapaanko koskaan löytyykö toista
ajatus arvailee kaikenmoista
kuitenkin jos sittenkin toisit
rakkaakseni tuon kuvan ottaisin
Loisin piiloon hänet alle aivosoluin
sinne mahtuis mielen täyttäin
sieltäkö vain voin löytää ihmisen?
jos niin kohti kanna luokseen vie
viesti lähetä kuljeta näkymätön
lennätä vie ihmisen ikävän luo
henki kulkee paikat muistaa
tunnistaa oikean ratkaisun