Ikäneito iloluonto,
touhun tyttö niin topakka.
Mieli miestä itsellensä,
omaa kultaa aarteheksi.
Pirtin pöydän jakajaksi,
takan ääreen istujaksi.

Mietti hetken mielessänsä,
aatteli ajatuksissain.
Mistä isäntä mukava,
kaveriksi kulkemahan.

Sattui silmähän sopiva,
isäntä isonpuoleinen
Sitten rohki kysymähän,
kumppaniksi itsellensä.
Toisko kamppeet kamarihin,
takin tuvan naulakkohon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hetken mietti hiljaisena,
miten sanoiksi pukisi.
Oma pirtti kullan kallis,
tuttu liesi lämpimämpi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kangaspakka käärittynä,
hamevärkki kainalossa.
Palas kotiin yksiksensä,
kokemusta rikkaampana.

Vanhako tapa parempi,
perinne vuosisatainen.
Onni tulee oottamalla,
eikä kiireellä kysyen.
Polkua elon kulkemaan,
vakka kantensa valitsee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla