Sanat kauniit haudalla lausutaan,
on hyvä, ihminen silloin.
Parhaat asiat hänestä muistetaan;
mitä tehnyt on hän milloin.

Silloin ihmistä kaikesta kiitetään,
kukkaseppeleet muistoksi tuodaan.
Ne rakkauden tuntein lasketaan,
ne hänelle itkien suodaan.

Vaan muistiko kukaan eläessään,
mitä hyvää hän teki silloin?
Saiko kiitosta kenties milloinkaan,
oliko kukkaset seurana illoin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Monta kertaa ystävä unohdetaan,
hän elonpolkua yksin saa käydä.
Häntä harvoin täällä muistetaan,
eikä kukkasia hänelle viedä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On vaikeaa toista rakastaa,
vaikka itsekin rakkautta vuottaa.
Monta kertaa hän turhaan odottaa
ja ystävän rakkauteen luottaa.

Jos aina se täällä muistetaan;
Miten rakastaa lähimmäistä,
niin samoin meitäkin rakastetaan,
elämän poluilla näillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla