Kesän ihanuutta

Niemen tyvessä hirsinen mökki,
eukko sen pellolla kökki.

Potatit muahan ja sitte laariin,
ei tarvihe turvautua kaaliin.

Ukko järvelle soutaa,
keittopattaan ahvenet noutaa.

Nenä jo tavottaa savun hajun,
löylyt viep melekeimpä tajun.

Lähevettä, se on poekoo,
sitte sängyssä selekäsä oekoo.

Käk kun kerran par kukahtaa,
eokkosa viereen ukko nukahtaa.

Tuas uamulla päevä on uus,
jatkuva voep kesän ihanuus.