Katson vanhaa puuta puiston
tiensä laidanssa paljaana
musta runko uhoten voimaa
varuillansa kevättä vartoo
syksyllä riisuttu paljaaksi
kuka alastomuutensa pukisi
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
pian sade peittää sen usvaan
kuin harmauteensa tukehtuis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotelossaan sakenevan kevään
nestevirrat valmistuu lämmössä
tilaa antaa auringon paisteelle
odottamaan jää kasvun kevättä
puiston penkki vieressään tyhjänä
kuulla tahtoo vielä elävää naurua
vihreät oksat silloin suojana lasten
leikkien yhdessä kesästä iloiten.
Seuraa meitä Facebookissa
11/10 |
klo 11:34 | 15.4.2012
Anonyymi 15.04.2012 10:55
Ompa hauskasti ymmärretty, runo kevään puun, arvostelu!
Eihän tuossa aloituksessa ollut mitään mainintaa, että kyseessä
olisi "runoarvostelu". Tietenkin ymmärrettiin, että yleisesti
ottaen puhutaan kevään puista :-)
Ei haitanne! Ketään! Hauskaahan tämä.