Kissankellojen aikaan,
saavun tuttuun paikkaan.
Sinisenä pihapiirin nään,
siihen hetkeksi jään.
Ihaillen taas niitä katson.
Mieleeni tulee satu keijukaisista
ja kellojen soitosta.
On jo mennyt aikaa aamunkoitosta.
Herännyt olen aikaisin.
Kuljin läpi kasteisen niityn,
näin luonnon kanssa yhteen liityn.
Sininen hetki,
muistoihini jää tämä aamuinen retki.
Mökkini ovi narahtaa.
Uusi päivä alkaa sarastaa.