Nytpä höllennän kaulusta
ja sanonpa, julkeasti julistanpa,
salaisuuksia, millainen on mielestäni
kotimainen mies, minä itse
ja monet muutkin -
onko hän köritäs vai kuningas.

Julkisesti, kaupoissa, kierrän kaukaa
kaikenmoiset pupujen ja kanien ruoat,
pavut, porkkanat, idut ja salaatit,
ja vihaan ja kammoan terveysterroristeja.
Pehmeän sohvan pohjilta hymähtelen
kävelyteillä tikuttaville sauvakävelijöille,
ja koko sielullani suren ja otan osaa
kun näen aviomiesparkojen alennustilan:
unisex-tuulipuvuissaan, naamat kalvakkaina,
vaimon vanavedessä raahautuvat uroot,
nuo hikiset herrasmiehen kuvatukset.

Kevyttä, kevyttä ja sitäkin kevyempää,
joka paikassa, joka aterialla nauti ainoastaan,
sitä ne toitottaa rouvien lehdet ja etenkin eetee.
Kaikki maukas ja mukava synniksi luetaan:
älä mäiski makoisaa voita valkealle leivälle,
etenkään sormenpaksuudelta, miehen mitalla,
eikä kermalla, kahvilla, ei edes kaljalla lotrata saa.
Ja suoraan tulisimpaan helvettiin olet sovelias,
jalkapuuhun kirkonmäelle tädit tärkeät sinut istuttaa
mikäli erehdyt edes yhden tupakin polttelemaan
ja jos nautiskelet nenäsi onteloissa
kiertelevästä, inhan hyväilevästä savukäärmeestä.
Heti moiselle menolle stoppia vaadin! Ja piste!

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ohhoh, vaimo armashan se siellä viimein heräilee -
ei ehdi enempiä tässä uhota urhea ukko;
pitää pikapikaa kahvit keittää, voileivät laittaa,
lehti ja postit noutaa, pyykitkin lajitella,
imuroida ja vuoteet pedata,
tiskit tuunata ja tupanenkin tuulettaa...
Mihinkäs minä piilotinkaan ne kävelysauvat..?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pyrki suupieliä venyttämään aina vaan leveämmälle mitä pitemmälle runoa ehdin... Suosittelen kaikille miehille iltalukemisiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla