kotini vieressä oli tie,
mietin ,minne se vie.
Olin lapsi elin sadun maailmassa,
näin usein keijuja keinumassa,
tien reunassa isossa pihlajassa.
lapsuus loppui , keijut katosi.
mutta tie tuli tutuksi.
Usein lähdin , usein tulin takaisin
suurta maailmaa pelkäsin.
Usein murhe askelta painoi,
kotoa lähtöä mieli kapinoi.
Nyt vanhana kaipaan takaisin,
öisin koti tiestä uneksin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla