Suuri korkeuteen kurottava kotikoivumme
muhkuraiset pitkät oksat kurottavat kaus
keväisin puet itsesi limen vihreään leninkiin
kesällä tummaan vihreään
syksyksi haluat kullankeltaisen tanssipuvun
kimaltava pukusi hohtaa syysauringossa
hekumoit vahvan myrskytuulen syleilyssä
kunnes se repii kultaisen tanssipukusi rikki
heittelee riekaleet maahan
riepoo kuivat oksasi pitkin pihamaata
jättää sitten sinut paljaaksi
nakuna palelemaan
hyytävän talven syliin
mutta selviät pakkasen puremista ja jäätävintä sateista
heittelet keväällä iloisesti siemenesi tuulen syliin
ja puet itsesi jälleen limen vihreään sifonkiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyvin ja tunteella kirjoiti koivu on niin tärkeä puu meille suomalaisille.
Vuodenajat kertovat koivussa omaa tarinaansa. Äsken saunassa vihdoin
Piti oikein nuuhkia koivun ihanaa tuoksua. Muistaa mennyttä kesää

Sisältö jatkuu mainoksen alla