Keväinen tuuli heiluttaa hiuksiani,
niitä harvoja ja harmaita
jotka se saa käsiinsä
tiukasta hiirenhännästä,
poninhännäksi sitä tuskin voi
sanoa parhaalla tahdollakaan.

Keväinen tuuli hyväilee
paljasta kaulaani hellästi
eikä välitä vaikka se on
ryppyinen kuin jatsarinvarsi,
eihän se joutsenkaula
ole koskaan ollutkaan.

Keväinen tuuli tervehtii
kuin paraskin rakastaja
kauan kestäneen eron jälkeen,
lintujen visertäessä taustakuorona
ja auringon suudellessa
säteillään suljettuja luomiani.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla